Talviuinti – huurteinen ja hullu harrastus

Blogikirjoitus myös kuunneltavissa

Minulta usein pyydetään vinkkejä talviuintiin, mutta mielestäni siihen ei välttämättä tarvitse kovinkaan mittavaa ohjeistusta – kunhan muistaa kuunnella itseään ja nauttia fiiliksestä (oli fiilis mikä tahansa).

Onko talviuinnilla terveysvaikutuksia?

Ystäväni, joka palelee usein, saa nykyään talviuinnista suuret kiksit, ja luulen, että kylmä vesi on jopa auttanut häntä palelemisongelmassa. Talviuinnin myötä elimistö sopeutuu kylmään, eikä enää reagoi niin vahvasti. 

Kylmässä vedessä talviuimarin verenpaine kohoaa aluksi, mutta perusverenpaineen on havaittu laskevan säännöllisen talviuinnin avulla. Yleisesti kansan keskuudessa puhutaan talviuinnin vähentävän stressiä, nostavan mielialaa, parantavan yöunia ja helpottavan kipuja. Kylmä vesi nostaa hieman elimistön antioksidanttitasoa. Antioksidantit ovat välttämättömiä elimistön terveenä pysymiselle.

Mielialaa parantava vaikutus perustuu kylmän vaikutuksista aivojen välittäjäaineisiin. Talviuinti vapauttaa aivolisäkkeen endorfiineja. Voimistunut endorfiinien eritys lisää mielihyvän tunnetta ja laskee kipukynnystä. Vaikutukset ovat kuitenkin yksilökohtaiset ja monen tekijän summa.

Miksi ihmeessä itse käyn talviuimassa?

En tiedä, mihin kaikkiin talviuinnin terveysvaikutuksiin itse uskon – joka tapauksessa uinnin jälkeen on aina hyvä olo. Olemme käyneet noin kymmenisen vuotta siskoni ja ystäväni kanssa talviuimassa epäsäännöllisen säännöllisesti noin kerran viikossa. Välillä on tullut pitkiäkin taukoja.

Puhumme usein, että jätämme avantoon huolemme ja hartiakipumme, ja säälittelemme samalla, että saakohan seuraava uimari ne mukaansa. Uinti ikään kuin nollaa päivän tai viikon rasituksen ja tyhjää pään. Ainakin itsellä se myös helpottaa kovan treenin jälkeen lihaskipuja. 

Vaikka uimassa olisikin käynyt useamman vuoden, joka kerta siitä tulee itsensä voittanut olo. Jollain tapaa meno veteen edelleen jännittää. ”Hullun hommaa”, ajattelen usein, kun kävelen laituria pitkin uikkari päällä ja pyyhe harteilla. Matka pukukopista avantoon saattaa myös olla pieni haaste, jossa tarvitaan mielenhallintaa – varsinkin jos pyryttää tai tuulee niin lujaa, että pyyhe lähtee lentoon. 

Yksi mummo sanoi minulle kerran, että sata vetoa on hyvä – olenkin yrittänyt fiiliksen mukaan tehdä avannossa pienen uimalenkin. Vaikka olen joidenkin asioiden suhteen kilpailuhenkinen, talviuinti on onneksi asia, johon en ole liittänyt millään tavalla kilpailua. Ainut kenen voin voittaa on itseni, ja palkinnoksi saa hyvän olon, joka on samaan aikaan levollinen, mutta energinen. 

Asioihin on yleensä hauska keksiä konsepti, ja uintivuosiimme on aina kuulunut myös kauden päätöstilaisuus siskoni ja ystäväni kanssa. Lisäksi olemme kokoontuneet pikkujouluihin. 

Saako raskaana talviuida?

Yleinen suositus on, että avantouintia ei tule aloittaa raskausaikana, jollei aiemmin ole lajia harrastanut. Itse kävin raskaanakin uimassa kerran viikossa. Selvitin hyvissä ajoin etukäteen, voiko raskaana ollessa käydä avannossa. Ongelmaa ei kuulemma ole, jos on harrastanut aiemmin talviuintia. Totta kai tämäkin on yksilöllistä.

Kylmän veden ja kuuman saunan vaihtelu voivat aiheuttaa supistelua, verenpaineen vaihtelua tai muuten huonoa oloa. Itselläni oli alkuraskaudesta niin huono olo, että talviuinti toi siihen mullistavan helpotuksen. Kun maha kasvoi, muutin veteen menoasentoa selkä edellä -asennoksi ja lilluttelin puoliselällään vedessä. Jollain tapaa uinti vatsa alhaalla -asennossa ei enää tuntunut hyvältä. 

Niin niitä vinkkejä?

Itse panostaisin heti alkuun talviuintikenkiin sekä -hanskoihin. Ne tekevät uintikokemuksesta paljon miellyttävämmän, ja ehdit nauttia enemmän vedessä olosta. Urheiluvälineliikkeistä löytyy talviuintiin tarkoitettuja neopreenitossuja ja -hansikkaita. Suosittelen myös pitämään pipon päässä uidessa. Talviuintipaikoilla saat hyviä vinkkejä myös kokeneemmilta lajin harrastajilta.

Pikainenkin kastautuminen on oikein hyvä aloittavalle talviuimarille – kukin tyylillään. Avannossa voi uida, pulikoida, pulahtaa tai kaikkea siltä väliltä.

Avantoon kannattaa mennä reippaasti, yhdellä kertaa. Kun rintakehä laskeutuu veden pinnan alle, keho saattaa yrittää haukkoa henkeä refleksinomaisesti – silloin täytyy vain muistaa niinkin simppeli asia kuin hengittäminen.  

Meidän avantouintipaikassamme emme sauno ollenkaan, vaan puemme vaatteet uinnin jälkeen lämpimässä pukuhuoneessa. Otan usein extra paidan mukaan, jotta saan varmasti tarpeeksi lämmintä päälle. Monessa paikassa myös saunotaan uinnin jälkeen, mutta suihku tai sauna ei saa olla liian kuuma, sillä näin lämmönvaihtelu on liian rankkaa keholle ja sydämelle. Anna ihon ja lihasten lämmetä ja verenkierron elpyä vähitellen. 

Moneen talviuintiseuraan täytyy maksaa jäsenyysmaksu sekä vuosimaksu – näillä varoilla toimintaa pidetään yllä ja paikat huollettuina. Hiihdin viitisen vuotta sitten Finlandia-hiihdon Herttoniemen Hylkeet -uintiseuramme alla. Mielestäni koomista on, että jollain tapaa kilpaurheiluaikojen jälkeen kaipasin kuuluvani jälleen johonkin seuraan – oli se sitten talviuintiseura tai urheiluseura.

Jos pystyisin, kävisin vaikka joka päivä uimassa. Päivä olisi ihana aloittaa pulahduksella tai käydä uimassa päivän päätteeksi. Ehkä joku päivä hankin sen haaveilemani mökin, jonka laiturilta voin päivittäin pulahtaa.