”Kyllä mä selviän” -tauti ja lukkoisten korvien mysteeri

Olen tehnyt itsestäni diagnoosin – minulla on ”Kyllä mä selviän” -tauti ja ”Kyllä tää tästä” -tauti. Molemmat tasaisena täydentämässä toisiaan.  

Kun polveni kierukka repesi kuntosalilla viitisen vuotta sitten hypyissä, lenksutin räsällä polvella melkein kaksi viikkoa ennen kuin ymmärsin, ettei näin voi ja kannata elää loppuelämää. En asiaa tarpeeksi vakavissani ilmeisesti kuitenkaan ottanut, sillä painelin vain työterveyteen enkä alan lääkärille. Minun onnekseni vastassa oli yleislääkäri, joka oli myös urheilulääkäri. Hän otti vaivan tosissaan, ja passitti minut kuvauksiin. Pian vastassa oli tähystysleikkaus. 

Mikä meitä suomalaisia vaivaa? 

Sanotaan, että suomalainen menee lääkäriin vasta pää kainalossa. Myönnettäköön, että minullakin on korkea kynnys mennä lääkäriin – menen sitten, kun on pakko. 

Omalla kohdallani minulla ei ole varsinaista lääkäripelkoa. Minusta vaan usein tuntuu, että en ole saanut kunnollista apua. Odotin aikoinaan toiveikkaana, että puolen vuoden päänsärkyni loppuu, mutta sen sijaan, että vinoa niskanikamaani olisi tutkittu, sain lääkäriltä reseptin psyykelääkkeitä. (Näitä en luonnollisesti hakenut, sillä en uskonut, että nikama sillä suorenee). Jatkoin omia polkujani selvittelyä, ja lopulta sain vaivaani muunlaista apua. 

Mieheni usein sanoo, jos olen menossa lääkäriin, että: ”Muista sitten valittaa, kun olet siellä. Älä ole liian vaatimaton.” Ongelma ehkä osittain on se, etten osaa valittaa. Osaksi varmaan häkellyn lääkärillä, ja ykskaks huomaan käveleväni huoneesta pois ”Kyllä mä selviän” -asenteella särkylääkeresepti kourassa.

Ihan pikku potilaana poliklinikalla

Kyllä tää tästä” -tauti puhkesi jälleen pahasti 1,5 viikkoa sitten, kun olin korvieni vuoksi lääkärillä Korvatautien poliklinikalla. Joulukuun alussa korvan menivät lukkoon, eivätkä sen jälkeen ole avautuneet. Tulehdusta niissä ei ole, ja muutkin tähän liittyvät vaivat on pois suljettu. Kuuloni ei ole testien mukaan huono, vaikka kohina korvissa tuo sellaisen fiiliksen. Koska en kuule omaa ääntäni, huomaan usein huutavani. Ymmärrän nyt hyvin vanhenevia ihmisiä ja sitä, miksi äänialat alkavat nousta. Minulla on myös jo olemassa kainovienohymy-ilme, jonka teen, jos en kuule, enkä enää kehtaa kysyä: ”Mitä?”

Kaikin puolin vaiva ei ole maata mullistava, mutta näin yli kolmen kuukauden jälkeen turhauttava. Mainio puoli on välillä se, että en aina öisin kuule Sohvia, joten sikeämmin nukkuva puolisoni käy laittamassa hänelle peiton tai vastaavaa, jos hän on potkinut sen pois. 

Kun astelin neljännelle lääkärille, joka oli tällä kertaa korvalääkäri, kertoi hän minulle heti kättelyssä, että kuulen ihan tarpeeksi hyvin. Tähän vastasin: ”Mitä?” Muutaman toiston jälkeen tuokin keskustelua meni pidemmälle. 

Huoneeseen tuli myös mieslääkäri, joka tutki hampaani ja totesi, ettei vaiva johdu niistä. Olin myös itse käynyt kuukautta aiemmin hammaslääkärillä toteamassa jo saman. 

Kun noin 50-vuotias naislääkäri kutsui minua (35-vuotiasta) mieslääkärille ”Pikku potilaana”, menin jäihin, ja huomasin olevani taas samassa tilanteessa, jossa aiemminkin. Kun vastaanotolla tarpeeksi hoetaan, kaiken olevan normaalia, on vaikea enää saada sanotuksi sitä, kuinka asia haittaa arkea. Kuinka moni muu on ollut vastaavanlaisessa tilanteessa? Kommentit tuovat itselle ehkä enemmän luulosairaan olon, eikä siinä vaiheessa tuo puolisoni neuvo valittamisesta muistu enää mieleen.  

Jollain tavalla tuli ikävä sitä urheilulääkäriä, joka otti minut ja mäsän polveni tosissaan ja ohjasi eteenpäin. Vaikka vaiva ei olisikaan ollut paha, ainakin hän osoitti ymmärrystä.

Lukkoisten korvien mysteeri

Koska en saanut suutani avatuksi lääkärillä, ja sain ohjeeksi näin yli 3 kuukaudenkin jälkeen vielä käyttää nenäsumutetta, otan somen tueksi tähän asiaan. 

HAASTEKuinka ratkaista lukkoisten korvien mysteeri?
TILANNEKUVAUSYli 3kk korvat lukossa. Ei likaa, nuhaa, tulehdusta eikä muuta flunssaa. Yksi kaunis päivä sulkeuduin kuplaani
OIREETKorvat lukossa, kohina, ääni kääntyy sisään päin ja korvat poksahtelevat ilman, että ne aukeavat
KOKEILTUPerinteiset neuvot kuten ”Puhalla sisäänpäin ja pidä nenästä kiinni”, nenäsumutteet, Duact, sarvikuono vesihuuhtelu yms. 

Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia? Kuulen mielelläni kokemuksia, miten tuosta kuplasta pääsee pois. KIIIIITOS! <3