Rakkauden muruja

Tulet ikkunaan mua vastaan,
”Täällä”, huudat ainoastaan.
Tuiki tuiki laulat ja tähtösten lailla loistaa silmäsi,
Laulu mieleinen – tanssit ja ojennat kätesi.

Höpsötät ja hassuttelet,
isin tuimaa ilmettä toistelet.
Se itseäsikin naurattaa.
Kuka huoneessa papattaa?
Istahdat maahan ja riisut varpaisilleen.
Vaikka kasvat, jäähän kaikki ennalleen?

Aamulla ”moi” kuuluu sängystä ja jaloilla tömistät,
puhelet Puhille ja silmiäsi siristät.
Vaikka sanoja sinulla ei vielä ole kaikkeen,
silti vitsejä kerrot ja naurat peräjälkeen.

Mummun ja paapan kortit postilaatikkoon tipahtavat,
Moi, sinulle kulmien koirat huudahtavat.
Piposi alta isäsi enkelinkiharat pilkistävät
Iso lätäkkö juostavaksi, ihanaa kun on kevät.

Vaikka kiire sulla maailman ääriin on, kömmit sohvalle mun viereen.
Näitä hetkiä vaalin – hymyilet, jäät paikalleen.

En sua voi saada iäksi, vedän hetken sua vaan lähemmäksi.
En edes tiennyt palasina olleeni, rakastit mut ehjäksi.
Ei enää murheita suruja.
Vain rakkauden muruja.