Puutarha talviteloille – mitä kuuluu syksyn puutarhatöihin?

Samalla kun mietiskelin oman puutarhan talviunia, kirjoittelin myös blogiin muistilistaa muillekin oman elämänsä puutarhureille. Syyskukat valtaavat pihan kukkaruukut, ja monelle sadonkorjuu on itsestään selvä asia, mutta oletko tottunut keräämään myös kesäkukkien ja perennojen siemenet talteen taas tulevaa kautta varten?

Kerää talteen esimerkiksi päivänkakkaran, sormustinkukan, harmaamalvikin, siperian-, idän- ja silkkiunikon, akileijan, kehäkukan, kosmoksen, ruiskaunokin ja muiden siemeniä.

Syksy on parasta istutusaikaa

Itse olen hätähousu. Mietin jo ensi kevättä ja millaisia muutoksia voisin tehdä puutarhaan jo nyt, jotta ensi keväällä kasvu lähtisi nopeammin käyntiin. Toisaaltahan se on myös järkevää, sillä esimerkiksi nyt istuttaessa kasvit ehtivät vielä hyvin juurtua ennen talventuloa ja syyskosteus huolehtii sopivasta kosteudesta.

Kun syksy koittaa, kannattaa myös tehdä valmiiksi kevään uudet kukkapenkit. Elokuun puoliväli on myös paras aika perustaa uusi nurmikko tai paikata vanhaa.

Yksi asia, josta en ikinä saa tarpeekseni on sipulikukat, kuten tulppaanit ja narsissit. Sipulikasvien paras istutusaika on elokuun lopusta lokakuun alkuun, maan jäätymiseen saakka. 

Joka syksy raahaan useita kymmeniä sipuleita kotiin ja istutan niitä etu- ja takapihalle, ja aina ajattelen näiden olevan ne ”klassiset viimeiset”. Näin ei kuitenkaan ikinä ole, sillä aina löydän uusia paikkoja, johon voin istuttaa. Puutarha ei ole koskaan valmis, ja nyt puolisoni kauhuksi olen suunnannut katseeni myös taloyhtiön pihalle päin. Jos itse saisin päättää koko piha olisi täynnä kukkia – aina keväästä syksyyn saakka. 

Jaa perennat

Perennat ilahtuvat jakamisesta. Yleensä keväällä kukkivat jaetaan syksyllä ja syksyllä kukkivat keväällä. 

Perennan jakaa helposti nostamalla juurakon ylös maasta. Itse olen useasta kukasta ottanut suoraan sivulle kasvaneen mättään. Pari päivää sitten jaoin esimerkiksi Kurjenpolvesta naapurilleni kaksi mätästä. Sitä olen jakanut myös omaan pihaan. 

Suojaa, ravitse ja siisti

Jos haluaa antaa keväällä hyvän kasvuun lähdön puille, pensaille, perennoille ja nurmikolle, ne kannattaa lannoittaa syksyllä. Jäniksiä ja muita pikku eläimiä varten kannattaa myös tehdä suojaus. Ostin itse juuri myyräverkon päärynäpuutamme varten. Se oli korkeampi kuin jänisverkko, joten ajattelin, että se voisi hiukan myös suojata rusakoilta, joita meidän pihassa välillä pyörii. 

Jos pihan siistii ja pesee esimerkiksi kasvihuoneen, tämä auttaa torjumaan kasvitauteja ja tuholaisia. Lehdet voi myös silputa nurmelta ruohonleikkurilla, jolloin maatuva aines ravitsee maata. Vesiletkut kannattaa myös tyhjentää ja viedä varastoon talvisäilöön. Simppeliä hommaa ja ei muuta, kun syksyn viettoon. 

Toivepostaus: Mitä kuuluu heinäkuussa puutarhalle?

Mitä tapahtuu heinäkuussa puutarhan puolella ja mitä etupihan perennapenkkiprojektille kuuluu? Sain tästä blogipostauspyynnön, joten kirjoittelen nyt kuulumisia puutarhan puolelta. 

Jos olisin saanut tämän kysymyksen 5 vuotta sitten, olisin luultavasti vastannut, että: ”Kaippa sille ihan samaa kuuluu, kun yleensäkin.” Kun puutarha ”aukeaa” maalis- huhtikuussa ja sulkeutuu myöhään syksyllä, se ehtii käydä moniakin muunnoksia läpi. Tuo aika pitää sisällään eri vaiheita, ja näitä vaiheita olen nyt itsekin päässyt ja onnistunut eri kukkavalinnoilla rakentamaan eli löytänyt meidän puutarhan olosuhteisiin mukautuvia ja eri aikaan kukkivia monivuotisia kukkia. 

Niin kuin monessa muussakin asiassa, puutarhankin puolellakin on ahaa-elämyksiä. Luonnollisesti tieto lisää onnistumisia ja epäonnistumiset tietoa. Ja onhan se nyt vaan siistiä, että jokin asia menee maaliin. 

Kesän aikana olen huomannut jälleen kerran erään asian: pihan hoitoon saa kulumaan niin paljon aikaa kuin sitä on käytettävissä. Olen mestari keksimään uusia projekteja, ja huomaankin, että päässäni koko ajan raksuttaa jokin uusi toteutettava idea. Tämän vuoksi onkin hyvä, että olen opetellut myös pikkuhiljaa hillitsemään hiukan näitä ideoita ja odottelemaan kärsivällisesti kukkien omaa kukkimisaikataulua. 

Yksivuotiset kukat täydennykseksi

Toki aina täytettä eli kesäkukkia tulee hankittua ja niissä huomaankin usein päätyväni melkein samoihin kukkiin ihan vain yksinkertaisesti siitä syystä, että tiedän niiden pärjäävän ruukuissa lähes koko kesän puutarhassamme, joka on melko aurinkoinen. Vakiokukkia ovat siis Petuniat, Krysanteemit, Ahkeraliisat ja Tähtisilmät. 

Sain naapuriltamme viime kesänä suikeroalpia, ja istutin sitä syreenipuidemme alle. Suikeroalpi kukkii heinäkuusta syyskuuhun keltaisin kukin, ja mielestäni se tekee kauniin maton maahan. Suikeroalpi, Pikkutalvio ja Rentoakankaali peittävät meillä kivasti maata. Niitä siis kannattaa miettiä, jos kaipaa maanpeittokasveja. 

Etupihan maisemointiprojekti

Laitoin alulle kiireessä keväällä ennen polvileikkausta etupihan maisemoinnin. Etupihaltamme oli aiemmin kaadettu iso varjostava tuija, ja sen kanto jyrsittiin pois. Siihen kasvamaan laitettua nurmikkoa lukuun ottamatta, tila oli jäänyt täysin tyhjäksi, joten istutin siihen päärynäpuun ja laitoin perennapenkin alulle. Myöhemmin kasvit ehkä löysivät paremmin paikkansa, ja nyt olen jatkanut penkkiprojektia kivillä ja lisäkukilla. 

Sarah Bernhadt -kiinanpionit, jalokuunlilja Hosta ’Pilgrim’, Jaloakileija ’Aquilegia caerulea’, sinisen violetit loistokurjenpolvet ’Geranium hybrid johnson’s blue’ saivat kaverikseen kukkapenkkiin ’Magic Carpet’ kangasajuruohon, joka on kestävä, kaunis, matalakasvuinen ja tuoksuva perenna. Hempeän lilat kukat puhkeavat kauniina mattona heinä-elokuussa. 

Kukat saivat kaverikseen myös Kaukaasianmaksaruoho ’Firecrackerin’. Mattomaisen maanpeittokasvin kukinta alkaa heinäkuussa ja jatkuu elokuulle. Sillä on pyöreät tummanpunertavat lehdet. Siirsin talon vierestä Pikkutalvion myös penkkiin, ja se onkin löytänyt hienosti kivet, joiden ylle on alkanut kiivetä. 

Loistokärhö ’Clematis Ernest Markham’ on kotiutunut ehkä parhaiten. Se on tuottanut paljon kukkia ja on kietonut itsensä jo jäädäkseen päärynäpuun oksiin. 

Helle kuritti kukkia

Takapihan penkki koki muodonmuutoksen kevään lopulla, kun otimme syreenipuiden alta verkkoaidan pois. Aikaisemmilla asukkailla oli ollut koiria, mutta me ajattelimme aidan olevan turha. Aidan poistaminen toi lisätilaa penkkiin, jota olen nyt Kukontöyhtöillä pyrkinyt paikkaamaan. Sain myös naapuriltamme useita Kuunliljoja, jotka saivat syreenien alta oman kodin. 

Helle on osittain tehnyt kyllä tehtävänsä, ja osa kukista on jättänyt kokonaan kukkimatta. Jätti auringonkukat jäivät myös melko lyhyiksi ja ensimmäiset kukat tulivat todella varhain. Katsotaan, mitä sade saa nyt aikaan. Mitäs teidän puutarhaan kuuluu?

Puutarhan kevätpuuhat ja päämäärätön pyöriminen

Kevät on jo pitkällä – onpa ihanaa! Oma puutarha kyllä tekee höperöksi. Tänäänkin, kun aurinko paistoi, otin kahvikupin käteen ja menin kävelemään takapihalle. Siinä sitten pyörin sekopäänä ympyrää ja katselin tulppaanien, krookusten ja narsissien pieniä alkuja. Ruukkuihin aiempina vuosina hankitut siniset helmililjatkin olivat alkaneet kasvaa. Ehkä tämä alkukevät on suurimmaksi osaksi vain kasvuun lähdön tarkkailua, niin omituiselta kun se kuulostaakaan. 

Puutarhan laittaminen on mielestäni todella terapeuttista puuhaa – sitä laittamalla näkee myös oman aikaansaannoksen. Toisaalta välillä tuntuu, että olen turhan malttamaton istutuksissa – jotkuthan monivuotiset kukat saattavat välillä jättää kukkimatta. Välillä saatan luovuttaa näiden kanssa liian aikaisin, ja painelen jo puolimatkassa hakamassa uusia kukkia. Sanotaan, että keväällä kannattaa nauttia, suunnitella ja ottaa rauhallisesti, sillä kyllä kesällä kuulemma sitten kerkeää tehdä.

Kevätpuuhat alulle

Päämäärättömän pyörimisen lisäksi olen nyt myös tehnyt ihan hyödyllisiä juttuja puutarhassa. Olen pyrkinyt korjaamaan talven ja syksyn jälkiä. Vaikka syyssiivouksen ja haravoinnin olisi tehnyt kuinka hyvin, puutarha näyttää silti aina alku keväästä heti lumien sulettua hiukan ränsistyneeltä ja roskaiselta. 

Liian tarkkaan kukkapenkkejä tai nurmikkoa ei kannata rapsuttaa, mutta suurimmat oksat ja lehdet kannattaa kerätä pois. Nurmikkoa siistimällä ja lehtiä keräämällä samalla pystyy tuhota mahdolliset tuholaiset, kuten liljakukot tai lehtokotilot. Jos syksyllä ei tehnyt pensaiden ja puiden siistimistä, nyt kannattaa sekin tehdä, jos silmut eivät ole tulleet esiin. Toki kannattaa huolella katsoa, onko siihen todellakin tarvetta. 

Kukkapenkki näyttää kyllä koko komeudessaan tosi karulta. Rentoakankaali on ainut joka on pitänyt rönsynsä lumien alla – muut perennat ovat vielä maan alla. Otimme syreenipuiden alla olevan aidan pois, joten kukkapenkkiin avautui lisää tilaa. Sinne olisi tarkoitus kylvää huhti-toukokuun aikana taka-alalle pidempää monivuotista kukkaa, kuten Punahattua ja Nätkelmää. Lisäksi esikasvatuksessa on tällä hetkellä Laventeli.

Kasvipaikkojen suunnittelua

Kasvien siirtämisen voi tehdä joko keväällä tai syksyllä. Istutin viime kesänä valkoisen maanpeiteruusun kasvamaan lähelle lavapenkkejämme. Nyt kuitenkin se oli talven aikana lähestulkoon kokonaan joutunut parempiin suihin. Siirsin sen lopun juurineen syrjäisempään paikkaan, ja tarkkailen sen kasvua siellä. Sainpahan ainakin Pionille nyt paraatipaikan aurinkoon. 

Kun kasvit alkavat kasvaa, olen laittanut kasteluveden sekaan hiukan lannoiteainetta. Jos istuttaa kasveja uuteen multaan, ne eivät lannoitusta tarvitse, sillä mullassa on tarpeeksi ravinteita. 

Myös ensimmäinen erä Tulppaaneja on alkanut kasvaa ruukkuun. Laitoin syksyllä kolmeen eri kerrokseen sipuleita, jotan katsotaan, miten kokeilu onnistuu.  Kun istuttaa sipulit kerroksittain, ne kukkivat eri aikoihin – alas upotetaan isommat sipulit ja pienemmät päälle.