Gluteeniton ja maidoton raparperipiirakka

Raparperipiirakka kuuluu kesäisten leipomisten klassikoiden listalle. Monellahan kasvaa puutarhassa melko vahingossa suuriakin määriä raparperia. 

Sain naapuriltamme läjän raparperia, joten otimme taaperomme kanssa heti aamulla suunnaksi kaupan. Toki heti ensimmäisellä kerralla ei mennyt ostosreissu maaliin, vaan ostin kaikkea muuta kuin jauhot. Onneksi huomasin kuitenkin asian, emmekä olleet edes kaukana, kun teimme U-käännöksen ja kävelimme takaisin. 

Hajamielisyydestä puheenollen – kuulin myös tänään, että minun lähettämien kadonneiden valokuvien mysteeri ratkesi. Olin kaksi viikkoa sitten lähettänyt äidilleni kirjekuoressa valokuvia Pohjanmaalle. Niitä ei kuitenkaan kuulunut ja ehkä saatoin jopa parjata äidilleni hennosti: ”Kuinka epäluotettavaa on nykyään lähettää postia.” 

Syy oli kuitenkin vain ja ainoastaan minun ylikuumentuneiden ja ylikierroksilla käyvien hömelöaivojen. Olin kirjoittanut kuoreen kaiken muun oikein, paitsi postipaikkana oli äidin kotipaikan sijaan Helsinki. Ihme, ettei kuvia kuulunut eikä näkynyt. Pari viikkoa Suomea kierrelleenä kuvat kuitenkin jostain syystä löysivät tiensä Pohjanmaalle. Pahoittelut Postin työntekijöille, jotka joutuneet osaksi tätä kuvaseikkailua. 

Pikku kotiapulainen valmiina palvelukseen

Kuten ennalta saattoi arvata, pikku kotiapulainen oli enemmän kuin valmiina, kun kerroin raparperipiirakasta ja leipomisaikeista. ”Määä”, sanoi taaperomme ja haki vispilän laatikosta. 

Koska Sohvi oli vastuussa desimitasta, jauhoja saattoi tulla hieman enemmän kuin reseptissä oli. Ainakin piirakan massa tuntui aika tiiviiltä, eikä odottamaani ilmavuutta kyllä näkynyt mailla halmeilla. Maku oli kuitenkin hyvä, joten en jäänyt murehtimaan puuttuvaa keveyttä.

Sokeria muutin reseptiin vielä tuotakin vähemmän. Lisäksi usein päälle laitetaan vielä ruokosokeria, jotta raparperit eivät olisi niin kirpeitä. Minun mielestäni parasta raparperissa on sen kirpeys, ja näköjään meidän muutkin syöjät olivat samaa mieltä. Toki makuasioista ei voi kiistellä. 

Raparperipiirakka on helppo myös pakastaa, jos tuntuu, että iso pellinen ei uppoa kansalle. Tarjottavaksi kylkeen käy enemmän kuin hyvin joko vaniljajäätelö tai -kastike. Avot.

Raparperipiirakka

3 dl sokeria
7 dl gluteeniton jauhoseos
1 tl suolaa
3 tl leivinjauhetta
3 tl vanilliinisokeria
4 dl nestettä
2 dl öljyä

Päälle:
6 dl raparperinpaloja
Lisää halutessa sokeria

  1. Kuori raparperit ja pilko
  2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää neste sekä öljy.
  3. Levitä taikina leivinpaperoidulle pellille ja lisää raparperin palat.
  4. Paista 200 asteessa n. 25-30 min.

 

Vuohenjuustopiirakka – helppo tarjottava

Olen elämäni aikana tehnyt piirakan aina samalla reseptillä. Resepti on helppo, ja piirakka vielä helpompi tarjottava. Olen muutamaan kertaan sen tehnyt myös joissain juhlissa, kun ykskaks olemme huomanneet, että tarjottavat alkavat loppua. 

Vaikka välillä keittiössä on kiva näprätä, suurimmaksi osaksi omalla kohdalla kuitenkin toimivat vakio reseptit. Olen yleisesti ottaen nopea liikkeissäni, ja tätä kaipaan myös keittiön puolella. Vakio resepteissä työvaiheet ovat lyhyet ja selkeät sekä lopputulos taattu! Pikku apulainenkin “auttoi” leipomisessa sekoittamalla vispilällä tyhjää kippoa.

Reseptejä voi ja kannattaa soveltaa

Reseptin jauhot ovat vaihtuneet viimeisten vuosien aikana gluteenittomiksi puolisoni sekä hänen poikansa vuoksi. Täytteen voi myös vaihtaa ihan miksi vain. Välillä päällä on ollut kinkkuinen versio, välillä taas kylmäsavulohta – nyt vaan mieli teki vuohenjuustoa.

Vaikka nykyään yleensä Sohvin vuoksi teen kokonaan maidottomia leipomuksia, tämä piirakka ei ole kokonaan maidoton, sillä taaperomme sai muuta välipalaa. Vuohenmaidossa on samoja proteiineja kuin lehmänmaidossa, jolloin monet lehmänmaitoallergiset eivät voi käyttää niitä – toki olen kuullut, että joitain poikkeustapauksia myös on ollut. Koska vuohenjuustoa meni piirakkaan, lisäsin tämän vuoksi myös normaalia mozzarellajuustoakin. Maidoton versio on toki helppo tehdä vaihtamalla täytteen ja käyttämällä maidotonta juustoa. 

Vaikka en itse ole maitoallerginen, Sohvin allergian myötä olen huomannut, että maidon vähentäminen omallakin kohdallakin on tehnyt hyvää. Kirjoittelinkin tästä ja Sohvin maitoallergiasta aikoinaan blogiini artikkelin nimeltään: ”Lapsella maitoallergia – helppo nakki?” 

En siis ole totaalisesti omalta kohdaltani lopettanut maitotuotteiden syöntiä, enkä tutki pakkausselosteita, mutta kauraversiot (kauramaito, -jugurtti, -kerma sekä -jäätelö) ovat ainakin omalla kohdalla korvanneet useammat maitoa ja kermaa sisältävät tuotteet. Juustoja tosin on vaikea jättää, ja oikeastaan omalla kohdalla ei tarvitsekaan. 

Vuohenjuustopiirakka

Piirakkapohja

3 dl gluteeniton jauho
125 g maidoton margariini
½ tl suolaa
2 rkl vettä

Täyte

paprika tai kirsikkatomaatteja
sipuli
200 g vuohenjuusto
150 g juustoraaste
2 dl kauramaito
2 kpl munaa
suola
pippuri

  1. Yhdistä sulatettuun margariiniin jauhot, suola ja vesi. Sekoita keskenään.
  2. Voitele vuoka margariinilla ja painele taikina vuokaan.
  3. Käytä pannulla sipuli ja paprika. Leikkaa vuohenjuusto paloiksi.
  4. Sekoita kauramaidon joukkoon munat, mausteet ja suurin osa juustoraasteesta. Kaada vuokaan ja ripottele loppuosa juustoraasteesta päälle.
  5. Paista 225 asteesta noin 25 minuuttia.

Piirakan voi koristella tuoreella timjamilla tai rukolalla. Helppoa kuin mikä!

 

 

Karjalanpiirakkatalkoot

Muistan kun lapsena leivoimme Elsa-mumman kanssa karjalanpiirakoita. Hän oli kotoisin Karjalan Hiitolasta, ja en malttanut odottaa, että pääsemme itse asiaan eli syömään vastaleivottuja piirakoita. 

Mumman Karjalan juuria kunnioittaen pidämme vuosittain siskoni ja ystäväni kanssa karjalanpiirakkatalkoot. Linjasto pelaa, ja usein piirakoita valmistuukin monta pellillistä. Lempi ateriani on brunssi, joten usein olemme istuneet moneksi tunniksi korjaamaan satoa ja nauttimaan brunssin muistakin antimista. 

Kaikki se näpertäminen ja tuotoksille repeily on semi terapeuttista! Monien vuosien kokemuksella on ollut hauska huomata, miten jokaisella on todellakin oma tyylinsä – siksi rypyttämiseen ei pystykään antamaan mitään selkeää ohjetta. Jotkut aloittavat rypyttämisen keskeltä, toiset alhaalta. Keskeltä voi kuulemma myös pakittaa alas. Oli tyyli mikä tahansa, rypyttäessä painellaan etusormilla kevyesti puuroon ja sormilla tehdään pieni liike itseen päin, jolloin rypyt menevät näin hieman kaarelle. Ehkä persoonallisimmat piirakat tulivat viitisen vuotta sitten, kun minulla leikattiin joululoman aikana hermopinteet molemmista käsistä. Molemmat kädet paketissa liikuttelin hiljalleen sormia ja sain kun sainkin piirakoita kasattua. 

Riisi- vai perunapiirakka?

Välillä olemme vaihteen vuoksi tehneet myös perunapiirakoita. Oli täyte mikä tahansa, täytteen valmistaminen on usein se aikaavievin osuus. Helpointa on, jos riisipuuron tai muusin keittää valmiiksi jo esimerkiksi edellisenä päivänä. Jos teette perunamuusia piirakoita varten, muusin joukkoon kannattaa laittaa myös yksi kananmuna, sillä se sitoo muusia.

Aikaisemmin olemme käyttäneet Marttojen ohjetta, mutta alla on meidän perheen allergioiden vuoksi resepti, joka on gluteeniton ja maidoton. Käytän reseptissä gluteenitonta jauhoa mieheni pojan sairauden vuoksi. Lisäksi perheessämme käytetään taaperomme Sohvin maitoallergian vuoksi aina maidottomia tuotteita ruuissa. Kaurajuomasta valmistettu puuro on väriltään hieman rusehtavaa.

Gluteenittomassa versiossa ruis- ja vehnäjauhot on korvattu tattarijauholla. Tattarista tehty taikina on helposti käsiteltävää, ja jos taikinaan lisää hiukan psylliumia, saadaan taikinaan kuituisemmaksi. Psyllium on ratamokasvin jauhettua siemenkuorta. Siinä on 85 % kuitua, joten psyllium imee itseensä hyvin nestettä ja helpottaa näin myös taikinan käsittelyä. Jos kyseessä on pro-leipuri, reseptistä varmasti tulee noin 15 piirakkaa. Rehellisesti sanottuna, emme ole varmaan ikinä onnistuneet saamaan pohjista niin priima ohuita, että taikina olisi riittänyt niin moneen. Olemme siis tehneet suosiolla aina hiukan enemmän taikinaa. 

Karjalanpiirakat / noin 15 annosta

Taikina

  • 2 tl psylliumia
  • noin 3-4 dl tattarijauhoja
  • 2 dl kylmää vettä
  • 2 rkl öljyä
  • ½ tl suolaa

Täyte

  • 2 dl vettä
  • 2 dl puuroriisiä
  • 1 l kaurajuomaa
  • ½ tl suolaa
  • 1 kananmuna

Voiteluun: ruokaöljyä tai maidotonta margariinia

Työvaiheet

Täyte

  1. Sekoita kiehuvaan veteen riisi ja keitä noin 5 minuuttia, kunnes vesi on imeytynyt riisiin
  2. Lisää kaurajuoma ja suola. Kiehauta hiljalleen noin 40 minuuttia. 
  3. Nosta liedeltä ja anna puuron vetäytyä kannen alla 5-10 min.
  4. Laita lopuksi puuroon kananmuna. 

Taikina

  1. Lisää kylmään veteen öljy, suola ja psyllium. Turvota seosta 5 minuuttia ja lisää tattarijauhot. Vaivaa taikina. 
  2. Tee taikinasta tanko ja jaa samankokoisiin osiin. Kaulitse osat piirakkapulikalla noin 0,5cm paksuisiksi pyöreiksi tai soikeiksi kuoriksi. 
  3. Täytä piirakka reilulla ruokalusikallisella täytettä ja jätä noin 1cm tyhjää tilaa reunoille
  4. Rypytä omalla tyylilläsi
  5. Paista 275-300°C noin 15 minuuttia. 
  6. Voitele piirakat

Kylmä ilma – lämmin palapaisti!

Unohdan usein yhden äitini valmistaman klassikkoruuan – nimittäin palapaistin. Sitä tulee usein syötyä heillä kylässä, ja samalla vannotan itselleni valmistavani sitä, kun pääsen kotiin. Jostain syystä se kuitenkin unohtuu. Siivoilin alkuviikosta keittiön takakaappeja, ja uunipata hyppäsi silmille – ei muuta kuin tuumasta toimeen. Alla resepti, jota käytin. Se on muunnos omastani ja äitini reseptistä. 

Vaikka lihan pitääkin hautua useamman tunnin uunissa, parasta tässä on, ettei tarvitse vahtia palaako pohjaan vai ei. Käytän reseptissä gluteenitonta jauhoa mieheni pojan sairauden vuoksi. Lisäksi perheessämme käytetään taaperomme Sohvin maitoallergian vuoksi aina maidottomia tuotteita ruuissa. Hyviä kauratuotteita onneksi on nykyään olemassa! 

Jos ihan rehellisiä ollaan, en ole mikään kokkikolmonen keittiössä. Sanotaanko näin, että olen kova innostumaan asioista ja kokeilemaan reseptejä. Innostun elämässä muutenkin monenlaisista asioista ja höyryjunan lailla hyppään rattiin (siskoni jopa nauraa tälle). Keittiön puolella toteutus ei kuitenkaan aina ole se toivottu – ei varsinkaan leivonnassa. Suoraan sanottuna masennun aina hiukan, kun näen oman tuotokseni. Maku on kelpo, mutta kuva reseptistä ei vastaa omaani. Leivonnan suhteen pidänkin välillä hiljaiseloa ja keräilen itseäni. Kultakalana kuitenkin rumat leivokset ajan mittaan unohtuu, ja käyn seuraavan kakun kimppuun.

Hifistelyä vai kotiruokaa?

Ruuanlaitto ei onneksi niin usein mene metsään. Työnjako ruuanlaitossa jakaantuu aika lailla tasan puolisoni kesken. Olemme varmaan molemmat niitä perus arkiruokien valmistajia. Meillä kuumaa kamaa ovat klassikkoruuat kuten makaronilaatikko, jauhelihakastike ja spagetti sekä lohi ja perunamuusi – nakeista puhumattakaan. Kaikki ne, jotka uppoavat pikku lapsille. 

Välillä on toki kiva hiukan hifistellä ja nähdä enemmän vaivaa ruuan eteen. Nämä kerrat kuitenkin ovat usein niillä viikoilla, kun olemme kolmistaan puolisoni ja Sohvin kanssa. Tämä hifistelykategoriakaan ei tosin ole mikään huippu eksoottinen vaan tähän kuuluu esimerkiksi kreikkalainen ruoka, tapakset tai ihan vaan chili-kana-avocadopasta. Näistä toki pitää Sohville joskus oma versionsa tehdä, jos kyseessä on jokin todella mausteinen tai tulinen setti. Se ei onneksi vaadi isoja toimenpiteitä. 

Pidän puhelimessa listaa, johon yritän muistaa kirjoittaa, jos kokeilemme jotain uutta ja toimivaa reseptiä. Yleensä nimittäin juuri niillä hetkillä ei tule mitään mieleen, kun yrittää miettiä seuraavan viikon ruokia. Lunttilistat ovat siis tarpeen – useinkin! Kai joku muukin on yhtä hajamielinen tämän suhteen?

Palapaisti

  • 800g naudan sisä- ulko-, tai paahtopaistia
  • voita paistamiseen
  •  2 sipulia
  •  2 porkkanaa
  • ½ dl gluteeniton jauhoseos
  •  5–6 dl vettä
  •  1 tl suolaa
  •  ½ tl mustapippuria
  •  2 laakerinlehteä
  • 1 lihaliemikuutio
  • 2 dl kaurakermaa

Työvaiheet

  1. Ota lihat huoneenlämpöön vähintään 30 minuuttia ennen paistamista. Kuori ja pilko sipulit ja porkkanat.
  2. Palapaistin ehdoton ydin on hyvin ruskistettu ja haudutettu liha. Ruskista lihat muutamassa erässä, ja laita ne pataan. Huuhdo pannua paistokertojen välillä vedellä ja kaada liemi pataan. Kuullota lopuksi sipulit ja porkkanat ja lisää nekin pataan.
  3. Mausta pata suolalla, mustapippurilla, laakerinlehdillä ja lihaliemikuutiolla. Kaada mukaan porkkanat ja sipulit.
  4. Hauduta liha 200 asteisessa uunissa ensin noin 30 minuuttia. Kun neste alkaa kiehua pudota asteet 175 asteeseen. Hauduta sen jälkeen noin 1,5h-2h.
  5. Lisää lopuksi mukaan kaurakerma ja jauhot sekoitettuna aavistukseen vettä. Kuumenna hiukan.
  6. Enjoy!