Blogikirjoitus myös kuunneltavissa
Olenko rutiini-ihminen vai kaavoihin kangistunut? Rutinoitunut arki kuulostaa tylsältä, mutta myönnettäköön, että olen aina nauttinut, kun päivää voi jäsennellä. Vaikka yleensä lomilla hehkuttaa reissaamisen ihanuutta, arkeenkin ja niihin rutiineihin on aina ollut kiva palata. Omalla kohdalla nuo rutiinit myös lataavat akkuja. Sitähän sanotaan, että rutiinit ovat aivoille lepoa.
Nuorempana jäsentelyä tuli tehtyä kilpaurheilujen vuoksi, sillä tunnit eivät olisi kertakaikkisesti riittäneet kouluun, treeneihin ja vielä päälle ystävien näkemiseen, jos aikataulua ei olisi hieman sumplinut. Kai tätä samaa on tottuneesti jatkanut aikuisiälläkin.
Kolikon kääntöpuoli on väkipakolla aloittaa jokin toistuva asia, kuten ”Käyn joka aamu juoksemassa seitsemältä.” Usein esimerkiksi elämäntapamuutokset eivät ole pysyä, kun päiviin yrittää tunkea liian tarkkoja määriteltelmiä – rutiineistahan ei ole enää pitkä matka suorittamiseen. Tuntuu, että nykyaikana ei välillä arvosteta jonninjoutavaa aikaa, sillä se koetaan hukkaan heitettynä.
Päivittäiset toistuvat tavat
Ihmisillä saattaa olla esimerkiksi matkustamiseen liittyviä toistuvia tapoja. Lentokentällä yksi juo aina lomatunnelmaan päästäkseen lasin (tai usean) kuohuvaa samassa baarissa – toinen hakee kahvilasta saman sämpylän, kuin aina yleensäkin. Itse myönnän tekeväni nämä molemmat, ja varsinkin, kun selasin vanhoja reissukuvia, nuo pienet tavat tuntuivat erityisen hyviltä – erityisesti tuo kuohuva. (Ennen kuin kukaan pelästyy koronan vuoksi yllä olevia Sveitsin kuvia, niin ilmoitan, että ne on otettu vuonna 2016.)
Millaisia päivittäisiä toistuvia tapoja ihmisillä sitten on? ”Kuppi kahvia, koiralenkki ja smoothie. Tämä on paras resepti arkeen kuin juhlaan”, sanoi eräs tuttavani.
Toinen kertoi: ”Tuttujen arkiruokien tekeminen on energiaa säästävää. Itse teen nykyisin jauhelihakeiton melkein silmät ummessa.”
Ennen Sohvin syntymää, minulla oli aina tapana ottaa töihin eväsleipä ja syödä se sekä puuro ensimmäisenä aamulla, kun kävin läpi sähköpostit ja päivän tulevat työt. Välillä jokin aamupalaveri toki rikkoi tämän kaavan, ja jollain tapaa huomasin tuolloin aina, että en ollut saanut kaipaamaani ”järjestelyaikaa” päivään.
Huomaan usein tekeväni venytykset samassa järjestyksessä. Syön vieläkin joka aamu samaa puuroa. Salilla taas päädyn helposti laittamaan samaan lokeroon tavarat, kuin aina ennenkin. Cycling-tunnilla taas otan saman pyörän. Toisaalta vaikka nämä tavat aika älyttömiltä ja turhilta kuulostavat, ei minulla onneksi mene pasmat sekaisin, vaikka joku ehtisikin ennen minua tutulle pyörälle. Ehkä siis ihan terveellä pohjalla mennään.
Tein aikoinaan töitä Korisliiga-joukkueelle, ja muutamalla pelaajalla oli tietynlaisia sukkien pukemistapoja. Kun piti valkoisia sukkia, tuli voitto. Mustilla sukilla tuli taas pelissä turpaan ja lujaa. Monet taikauskomukset voivat siis myös muuttua rutiineiksi ja tavoiksi.
Toimivan reseptin äärellä
Edellistä kotiani vastapäätä oli Kotipizza. Miten moneen kertaan sain kuittia ja ihmetystä ystäviltäni siitä, kun otin kerrasta ja vuodesta toiseen saman pizzan. Kun haki pizzan tarpeeksi harvoin, teki usein aidosti mieli tuota pizzaa – tai ehkä olen vain poikkeuksellisen sitoutuvaa tyyppiä. Tässä suhteessa olen varmasti ihanne kuluttaja. Jos löydän hyvän, minua tuskin saa siitä vaihtamaan.
Yksitoikkoisuus on pahasta silloin, kun me jäämme liiaksi koukkuun tekemiimme toimiin. Ehkä tuolloin on aika miettiä, mikä olisi toimivampi vaihtoehto. Toisaalta vaikka tietyt toistuvat tavat saattaisivat näyttää siltä, että ihminen on kaavoihin kangistunut, ne ovat joissain tilanteissa enemmän fiksuutta ja oppisen tuomaa käytöstä. Ehkä vuosien saatossa on löytynyt tuo paras tapa tehdä – joskus jopa monien kokeilujen jälkeen.
Leivoin viime viikonloppuna vuohenjuustopiirakkaa, ja tajusin, että olen koko elämäni tehnyt tuolla reseptillä. Nyt tosin viimeiset vuodet jauhot ovat vaihtuneet gluteenittomiksi puolisoni sekä hänen poikansa vuoksi. Niin moneen kertaan olen tämän piirakan leiponut, että varmaan jokainen ystävistäni on sitä meillä syönyt. Reseptin löydät täältä.
Tämänkin reseptinkin kohdalla on pakko myöntää, että jos saa tietyn reseptin omien muunnosten jälkeen toimimaan, siihen palaa mielellään. Siksihän ihmisillä on omia bravuureita myös keittiön puolella. Myös normaalissa arjessa elämiseen ja arjen pyörittämiseen käyttää mielellään näitä ”hyväksi havaittuja reseptejä”.
