Avainsana: kesäloma

10/07/2023 Äitiys, Matkustaminen

Kesäinen Vaasa turistina minimimmin kanssa 

Päätimme jäädä vielä Bergön saaren kesämökkeilyn jälkeen vielä hetkeksi lomailemaan Vaasaan minimimmin kanssa. Saimme myös välillä seuraa siskoistani ja ystävistäni, jotka asuvat Vaasassa.

Asuin muutamassakin eri asunnossa lukioaikoina, mutta suosikkini oli Koulukadun yksiö, joka oli aivan rantakadun tuntumassa ja lenkkeilin siitä aina rantaa pitkin Suvilahden suuntaan. Tuon jälkeen muutin Turkuun ja ulkomaille pienissä pätkissä, mutta palasin 2006 takaisin Vaasaan opiskelemaan yliopistoon.

Muutin Helsinkiin Vaasasta yliopiston jälkeen vuonna 2010, jolloin valmistuin. Olin kuitenkin jo tuota ennen asunut silloisen poikaystäväni kanssa Helsingissä ja ollut lähes vuoden pois Meksikossa yliopistovaihdon vuoksi.

Nykyään Vaasaan on aina mielestäni ollut kiva mennä piipahtamaan, mutta hassua, että koin nyt jollain tapaa, että olin pudonnut kärryiltä, mitä Vaasassa kannattaa lapsen kanssa tehdä. Olimme usein nimittäin aina olleet Pohjanmaa-kierroksella lapsuudenkodissamme Vähässäkyrössä (jonka he vuoden vaihteessa myivät) emmekä olleet sen kummemmin tulleet pidemmäksi aikaa Vaasaan.

Vaasan ihanat kahvilat

Kahvilat voisivat olla yksi asia, joista Vaasa voisi enemmän paukutella henkseleitään. Kokoonsa nähden Vaasassa on tosi paljon kivoja kahviloita, ja nuokin kahvilat ovat ihan keskustassa tai ainakin kävelymatkan päässä toisistaan. Hovioikeudenpuistikolla on moniakin kivoja, kun lähtee torilta Hovioikeudelle päin kävelemään. Plussaa on myös, että ne eivät ole isoja ketjuja.

Yksi suosikeistani on Pharmacy House Cafe & Bakery. Kun opiskelin Vaasassa, rakennuksessa toimi vielä apteekki, mikä näkyy kahvilankin sisustuksessa.

Toinen meidän suosikki kahvila on Sweet Vaasa. Se oli airbnb-asuntomme alakerrassa, joten kävimme siinä muutamana aamuna aamupalalla. Heillä on kyllä ihana valikoima aamupalasettejä, salaatteja ja kakkuja. Hovioikeudenpuistikolla on myös Niska-ravintola, jossa ole niin Helsingissä kuin Turussakin käynyt syömässä – toimii!

Vanhoja muistoja ja uusia tuttavuuksia

Itselleni ranta-alueen terassialue on täysin uusi tuttavuus, vaikka se onkin jo ollut jo olemassa useamman vuoden. Olen aina rakastanut Vaasan ranta-aluetta, ja minusta on ihanaa, että sitä ollaan enemmän ja enemmän alettu hyödyntämään.

Nuorempana hengasimme aina rannassa, mutta silloin istuimme laitureilla, joita on edelleen monessa eri paikkaa lähellä keskustaa. Minusta oli hauska myös kertoa minimimmille paikoista, joissa olen nuorempana hengannut – esimerkiksi kun kävelimme uimaan Hietskuun eli Hietasaareen, matkan varrella oli Hoviska (Hovioikeus) ja laiturin pätkät rannassa, joihin paistoi aurinko iltaisin (lukioajat!). Olen kai itsekin alkanut tulla vanhaksi, kun alan muistella eri aikakausien Vaasa-aikoja. Niitä aikoja ei ole ikävä, mutta jotenkin minulla on aina ollut helppo palata tiettyihin tunteisiin takaisin.

Yliopistoaikojen kunniaksi oli pakko myös piipahtaa kattojen yllä Sky-ravintolassa, joka oli nykyään yllättävän freshissä kunnossa. Opiskeluaikoina olimme siellä usein kemuttamassa ja sisustuskin oli silloin sen näköinen.

Rannassa on ihanat ravintolat HEJM ja Faros, joissa kävimme molemmissa syömässä. Faros oli aikoinaan pelkkä ravintolalaiva, mutta nyt vuosien saatossa laajentunut mukavaksi terassiravintolaksi sisärakennuksineen. Syötiin siellä ehdottomasti myös kesän parhaat jäätelöt. (Suurin osa vegaanisia – tämä on usein haaste minimimmin maitoherkkyyden kanssa.) Faroksella on ulkona myös kiva pieni hiekka alue, jossa minimimmi viihtyi hiekkakakkujen parissa sen ajan, kun me vielä söimme.

Legendaarinen ravintola rannassa on Strampen terasseineen. Olemme olleet siellä aikoinaan juhlimassa isäni 60-vuotis syntymäpäiviä – aikaa on siellä kulunut myös ihan normaalin lounaan merkeissä. 

Minimimmillä oli selkeästi omat suosikki puistot, joissa kävimme. Yksi niistä oli Vöyrinkaupungilla Laivapuisto. Totta puhuen siellä oli kyllä aikuisenkin silmiin paljon tekemistä. Minimimmi kiipeili, keinui ja kokeili eri välineitä. Itselläni silmiin taas osui beach lentopallokenttä ja ulkogymi.

Vaasassa on myös Hietalahdessa Satopuiston leikkialueella Muumipuisto ja Purolassa Edvininpolun puisto.

07/07/2023 Matkustaminen

Vuokramökkeilyä Bergön saarella

Siskoni lapsen rippijuhlien jälkeen matka jatkui kohti Pohjanmaata. Olemme yleensä viettäneet vanhemmillani lapsuudenkodissamme yhden kesälomaviikon, mutta koska he myivät vuoden vaihteessa talon ja muuttivat pienempään heille sopivampaan taloon, vuokrasimme siskoni ja heidän perheiden kanssa mökit.

Vuokrasimme kolme mökkiä Pohjanmaalta, Maalahden kunnasta Bergön saarelta. Bergö Havsudden mökeistä oli ihana näköala Merenkurkun saaristoon ja saareen mentiin lossilla. Mökit olivat vierekkäin ja jokaisella oli oma laituri – ne olivat oikein toimivat meidän poppoolle. Hauska fakta muuten, että mökit on itse asiassa nimetty omistajien poikien mukaan: Kim, Oliver ja Richard.

Törmäsimme myös mökkien mukavaan omistajaan, joka oli rakentamassa mökkien viereen uutta ponttoonisaunaa. Hän vinkkasi Bergön Trail runista, johon jääkiekkoa pelaava kummipoikani meni myös juoksemaan – oli kuulemma toimiva pk-lenkki.

Rentoa tekemistä aivan mökkien lähellä

Mökiltä 200 metriä oli Bergön uimarannalle, jossa kävimme lasten kanssa uimassa, keinumassa ja kiipeilemässä. Uimarannan läheisyydessä oli pienen pieni kioski. Toisena päivänä se oli tosin kiinni – mielestämme lappu luukulla oli sympaattinen.

Kävelymatkan päässä mökiltä oli myös minigolf ja kanoottien vuokraus. Hiukan kauempana noi 1,5 km päässä oli pieni kyläkauppa ja muutama kahvila. Kävelimme sinne mökiltä ja matkan varrella muutamassakin eri kohdassa oli lampaita. Mökeiltä oli mahdollisuus ottaa käyttöön myös soutuvene, joka oli meillä niin fiilistelysouteluun kuin kalastamiseenkin käytössä.

Kuulimme, että hiukan kauempana mökeiltä (n. 14km) Molpen kylässä oli ravintola Strand-Mölle meren rannalla. Meille tosin riitti enimmikseen omat grillaillut mökillä. Pihassa oli yhteinen grillauspaikka mökeille. Paikka ja mökit olivat kokonaisuudessaan oikein sympaattisia!

03/07/2023 Äitiys, Matkustaminen

Kesäinen Tampere minimimmin kanssa ja rippijuhlien viettoa

Meidän kesäinen Tampereen lomareissu on jo vakio. Tällä kertaa meillä oli tosin ihan syykin sinne menoon, kun vanhemman siskoni tytär pääsi ripille. Menimme Tampereelle lauantaina ja juhlia vietettiin sunnuntaina Cafe Bakeryssa. Puolisoni ei päässyt mukaan aikatauluhaasteiden vuoksi mukaan.

Meillä oli viimeksi niin mukavaa minimimmin kanssa yöpyä Hotelli Ilveksessä, joten buukkasin sieltä taas meille huoneen pariksi yöksi. Uima-allas osaston lisäksi siellä on kaksi leikkihuonetta – toinen pienempi ja toinen isompi. Isommassa Onni-Oravan leikkipaikassa on pomppulinna, piirrospeli ja paljon myös “isompien lasten” pelejä, joita ainakin pienenä muistan joissain reissuissa itsekin pelanneeni. Erona vaan oli, että lapsena ne toimivat vain kolikoilla, leikkiosastolla kaikkea saa pelata ja kokeilla niin paljon kuin sielu sietää. Ja toki itsekin oli pakko Speden Speleistä tuttua nopeuspeliä kokeilla. (Kuinka moni muistaa oman ennätyksenne?)

Tällä hetkellä elämää arvostan reissuissa helppoutta. Juuri eilen mietin uima-allasosastolla, miten pieniä juttuja arvostan, kun fiilistelin suihkuhuoneen shamppoita ja hoitoaineita. Aamupalalla huomaan myös lapsen kanssa, että perus normaalit asiat ovat parhaita – ilman turhaa hifistelyä.

Reissasimme Tampereelle lauantaina ja lähdimme maanantaina kohti Pohjanmaata. Lauantaipäiväksi kanssamme tuli hengailemaan siskoni tyttö ja kävimme syömässä Periscopessa. Alkujaan oli tarkoitus mennä Kalevan maauimalaan koko päiväksi, mutta sateen vuoksi keksimme muuta tekemistä. Ratinan ostoskeskuksen vieressä on kiva ulkoleikkipaikka, jossa on paljon minimimmiä viihdyttäviä kiipeilyköysiä.

Rippijuhlintaa

Sunnuntai-iltapäivä kuluikin kokonaisuudessaan perheeni kanssa, sillä klo 14-17 vietimme siskoni lapsen rippijuhlia. Illalla kävimme päivällisellä vielä isolla porukalla Kuuma-ravintolassa. 

Ihan naurattaa, että suurimmaksi osaksi meidän Tampere sisältää aina samoja elementtejä kuin aikaisemmin, mutta toisaalta minimmin kanssa kahdestaan ollessani pidän tästä, että niin läheltä löytyy kaikki – varsinkin kun kyseessä on vain parin päivän visiitti. Toisaalta nyt oli mukava kokea myös kesäinen Kuuma-ravintola ympäristöineen. Tällä kertaa tosin meidän vakio Pikku Kakkosen puisto jäi seuraavaan kertaan.

Minut alkujaan Tampereelle toi teini-iässä sen aikainen poikaystäväni. Suhde loppui, mutta Tampere jäi. Onneksi siskoni on perheineen asunut jo melkein 20-vuotta Tampereen vieressä Kangasalla, joten meillä on ollut yleensä syykin reissata. Toisaalta taas Tampere on kivasti puolivälissä matkalla vanhemmilleni Pohjanmaalle, että olemme usein pysähtyneet varsinkin minimimmin kanssa junalla matkustaessa minilomalle. Hassua on myös se, että Tampereella tulee aina tuttuja vahingossa vastaan – kuten nytkin eräs mimmi, joka pelasi vuosia sitten samassa lenttisjoukkueessa kuin minä.

24/06/2021 Kalla Active, yrittäjyys

Maailma valmiiksi 20 sekunnissa

Viimeisen kuukauden aikana aivoni ovat ylikuumentuneet – eikä tämä johdu ainoastaan helteestä. Usean langan pitäminen kädessä ei ole koskaan ollut ongelma, mutta haaste on lähinnä ollut se, että vaatealalla liittyvien uusien juttujen hoitaminen vie aina niin paljon enemmän energiaa pääkopalta (ja kärsivällisyyttä, jota minulla ei vaan välillä ole, hehe) Vaikeaa on välillä myöntää myös että: “Ei saakeli. En tiedä. Selvitän.” Lisäksi viikot ovat menneet vauhdilla eteenpäin. Samaan aikaan kello tikitti myös taaperomme kesälomaan, joka alkaa tänään.

Elämäni nörttilistat

Olen koko elämäni tehnyt muistilistoja. Jossain vaiheessa vaan huomasin, ettei minun aivokapasiteettini riitä, joten aloitin kirjoittamaan listauksia ihan simppeleistäkin asioista. ”Osta kaupasta aurinkorasva”, ”Lähetä vetoketjuvalmistajalle kangasnäytteet” tai ”Lue verotuksesta”. Välillä osa muistiin kirjoittamistani asioista ovat niin itsestään selviä, että ihan naurattaa.

Vanhemmiten olen huomannut, etten enää tulisi toimeen ilman niitä, sillä se asia katoaisi maailman kartalta kokonaan, jos en kirjoittaisi sitä muistiin. Tämän tavan ansiosta vältän aika usein stressaamisen – käy vaan robottimaisesti kohta kohdalta listaa läpi ja poistaa tehdyt asiat. 

Viikon ajan myös blogin kirjoittaminen on ollut vaikeaa, sillä huomasin, että to do -listani ei lyhentynyt. Halusin saada asiat ennen Sohvin kesälomaa siihen malliin, että voimme hyvillä mielin sanoa viideksi viikoksi päiväkodille hyvästit ja nauttia kesäpäivistä. Hän on ollut nyt melkein kahden vuoden ajan hyvä muistuttaja jo itsessään läsnäolosta. (Hitsi, miten hyvää tekee minunlaiselle duracel-pupulle tuo jokapäiväinen muistuttaja)

Toki työni ei heinäkuuksi kokonaan katoa, mutta tavoitteena oli saada suurimmat kokonaisuudet hyvälle mallille – tai ainakin niin, ettei odottamassa olisi asioita, joiden tekemiseen menisi koko päivä. Yrittäjyyshän parhaimmillaan antaa juuri tällaisen jouston. Juuri luin LinkedInistä päivityksen, joka sopi kuin nenä päähän samaiseen aiheeseen: “Kyllä yrittäjän pitää pystyä myös pitämään lomaa, muuten joku homma kusee.”

Helleaalto myös pääkopassa

Kutakuinkin päivät ovat menneet samalla kaavalla. Olen vienyt Sohvin päikkyyn ja aamun sekä aamupäivän olen tehnyt markkinointiviestinnän hommat muutamalle yritykselle. Sen jälkeen yleensä olen paneutunut merinovillabrändini verkkokaupan rakentamiseen, ja onnistunut saamaan aivoni totaaliseen tilttaukseen joka ikinen päivä. 

Yleensä kaksi viimeistä tuntia ennen Sohvin päiväkotihakua, olen maalannut ulkona ja hoitanut pihan rästihommia. Valkoista maalia pintaan ovat saaneet aitamme, ulkoalueella olevat penkit, kukkaruukku ja puoli pihaa. Lisäksi olen entisöinyt Sohville syntymäpäivälahjaksi monta kymmentä vuotta vanhan nukkekodin. Hän tulee saamaan sen ensi viikolla, kun juhlimme hänen 2-vuotis syntymäpäiviä. Aikamoinen ero, eikö totta?

Huomaan, että tuo maalaushomma on ollut elintärkeää aivoille, sillä siinä hommassa ne ovat saaneet olla täysin off. Puolisoni onkin usein kotiin saavuttuaan katsonut heti saman tien, että minkä pinnan olen nyt sutinut. Taloyhtiön ihmiset jo varmaan odottavat kauhusta kankeana, koska heidän talonsa joutuvat sutini käsittelyyn.

Tänään sain muuten Kalla Activen verkkosivut siihen pisteeseen, että annan niiden jäädä odottamaan tuotteiden valmistumista sekä kuvauspäivän satoa. Tai ainakin verkkosivut ovat nyt siinä pisteessä, että olen autuaan tietämätön, mikä työmäärä siellä vielä odottaa – ja parempi niin. Olen aina sanonut, että olen asioiden suhteen kultakala. Tuo pätee varmasti tässäkin. Se mitä ei löydy to do -listastani, sitä ei ole olemassa.