Vietimme minimimmin 4-vuotisjuhlia etukäteen tänä vuonna, sillä oikealle synttäriviikonlopulle heinäkuun alkuun osuu siskoni tyttären rippijuhlat Tampereella ja olemme päättäneet jatkaa siitä myös suoraan kesälomailua Pohjanmaalla.
Pikku neidin synttärijuhlat ovat olleet hyvä syy kutsua kavereita ja heidän lapsiaan kylään. Perjantaina on yleensä ollut ns. kaverisynttärit eli neidin naapuri-, puisto- ja päiväkotikavereita vanhempineen ja lauantaina ovat tulleet kummitädit ja meidän vanhempien ystäviä lapsineen kylään.
Ymmärrän hyvin, jos kaikki eivät jaksa järjestää juhlia varsinkin, kun lapsi on pieni eikä hän niistä todennäköisesti hirveästi edes muista, mutta jollain tapaa minimimmin synttärijuhlista on ehkä muodostunut enemmän kesäjuhlat, sillä sää on suosinut ja olemme voineet viettää aikaa isommalla porukalla meidän takapihalla.
Ja ennen kaikkea se, miten paljon synttärijuhlinta jo viime vuonna merkitsi hänelle. Hän kysyi kaverisynttäreillä koko ajan minulta hämmästellen: ”Äiti, ovatko he kaikki tulleet juhlimaan minua?”
Synttärisankarin onnellisuus on aina paras kiitos kaikesta ja arvostan myös todella paljon, että vieraat antavat osan ajastaan ja tulevat kylään.
Yksisarviskoristeita ja simppeleitä juhlaherkkuja
Päivänsankarin toiveena oli ”unicorn-teema”. Olen aina ollut aivan surkea koristelemaan, mutta nyt yritin pienillä jutuilla saada hieman juhlan tuntua. Tilasin servetit, lautaset, kupit ja ilmapallot CDDON.com:sta. Niitähän sankarin ihaili jo kauan ennen juhlia kaapissa ja plaseerasi pöytään kavereitaan istumaan. Jotain koristeita oli kaapissa jo aikaisemmista juhlista ja pronssisia lisäkoristepalloja ostin Kyproksen lomareissulta halppis tavaratalosta.
Pikku luistelijatytön synttärikakun teki hänelle hänen luistelukaverinsa äiti. Koska itse en ole mikään paras leipuri, ihailen aina suuresti ihmisiä, jotka osaavat tehdä noin kauniita tuotoksia. Niin kuin olen aikaisemmin kertonut, innostun aina kokeilemaan kaikkea, mutta ihan naurattaa, miten läskilleen jotkut leipomukseni menevät. Tuolloin leivontaintoakin täytyy taas hetken kerätä.
Leivoin perjantaille kinkkupiirakan ja vuohenjuustopiirakan lauantaille. Piirakat ovat muuten olleet vuodesta toiseen omia ”varmoja nakkeja” eli niitä olen usein valmistanut tarjottavaksi. Piirakoita ja kakkua oli helppo täydentää kekseillä, raksuilla, mehulla/limsalla. Synttärisankari toivoi erityisesti Prinsessa- ja Carneval-keksejä, Raffel-sipsejä ja Pepsi Maxia.
Tatuoinnit olivat viime vuoden kaverisynttäreiden hitti. Tällä kertaa varasin tatuointeja unicorn- ja dinosaurusteemalla. Tein niistä ongintaan unicorn-pussiin tikkareiden kanssa yllätykset. Sain naapurista hieman tuunatun pilkkiongen lainaksi, jolla pystyi hyvin pilkkiä yläkerran kaiteelta alakertaan. Pikku jutuilla saa paljon aikaan, ja keli oli mitä täydellisin niin perjantaina kuin lauantainakin.
