En varmaan ollut ainoa, joka koki, että vappu tuli aivan liian nopeasti pääsiäisen jälkeen. Koomista koristeiden suhteen oli vetää läpsystä vaihto – virpomisvitsojen ja tipujen tilalle tuli ilmapalloja ja serpentiiniä. Sainkin juuri pääsiäisen tienoilla kysymyksen, että ostanko aina uudet koristeet joka vuosi. Vastaus on, että en. Käytän vuosittain samoja koristeita, jotka säilön pyhien jälkeen seuraavaan vuoteen. Keittiön yläkaappeihin onkin kerääntynyt jo koristeita liittyen jouluun, pääsiäiseen, vappuun ja Halloween-juhlaan. Otan välillä jopa isoista helium-palloista ilmat pois, jos ne ovat hyvässä kunnossa, ja täytän seuraavana vuonna. Serpentiini ja normaalit puhallettavat pallot taitavat olla ainoat koristeet, joita vuosittain joutuu ostamaan. Olen aina ajatellut, että pieni kodin koristelu juhlan mukaan ei ole iso vaiva, ja varsinkin lapsiperheessä se luo tunnelmaa. Pienikin riittää.
Millaisia vappuperinteitä teillä on? Lapsuudessani meillä oli perheen kesken tapana mennä Vaasan vapputorille. Sieltä usein ostimme metrilakua. Muistan aina, että joka vuosi torilla oli myyjä, joka myi karkkisäkin muistaakseni 50 markalla. Tuon säkin täyttäminen taisi olla se suurin ohjelmanumero. Mies puhui kuuluvaan ääneen ja todella nopeasti täyttäessään säkkiä erilaisilla karkeilla. Se sai monet pysähtymään kojun luokse ja seuraamaan tilannetta.
Kun asuin opiskeluaikoina Kaivopuistossa, olimme aina ystävieni kanssa vappu-picnikillä Kaivarissa. Edellisestä Kaivari-käynnistä taitaa olla kohta 6-vuotta, sillä jollain tapaa se ihmispaljous ei olekaan enää kiehtonut.
Kun tyttöni oli 10kk vanha, meidän nykyisen taloyhtiön naapureiden kesken alkoi “vappubileperinne”. Vaikka ulkonaolo taisi lähteä liikkeelle alkujaan koronan vuoksi, kokoonnumme vieläkin ulos taloyhtiömmme pihaan nyyttärimeiningillä herkuttelemaan. Tänä vuonna tyttöni ystäviä ja heidän äitinsä saapuivat myös ennen vappua kylään ja otimme pienen varaslähdön vappuun. Ehkä eniten siis nykyään arvostan helppoutta.
Ihanat metsälenkit
Viikonloppuna tuli myös nautittua ulkoilmasta. Paloheinässä on paljon ihania kävelyreittejä. Niistä kauniita metsälenkkejä mm. Korpipolku ja Siimespolku. Korpipolun 1,2 kilometrin reitti kulkee metsäpoluilla ja pitkospuilla, ja sen voi helposti yhdistää alueen muihin polkuihin. Haltialan aarnialue, Niskala ja Pitkäkosken alue ovat muutenkin tosi nättejä alueita ja siellä on mukava kävellä. Kävelylenkkiin on helppo yhdistää myös muu kuntoilu, sillä Paloheinän hiihtomajan vieressä on hyvä ulkopuntti sekä kuntoportaat.
Ulkomaalaiset ystäväni aina jaksavat ihmetellä, miten niin lähellä Helsingin keskustaa on niin paljon luontoa. Onhan se ihanaa ja tietyssä mittakaavassa myös harvinaista. Maisemat saattavat muuttua asuinalueesta nopeastikin metsikköön ja lakeisiin peltomaisemiin.
