On ihanaa, että meitä on joka lähtöön, mutta jotkut ihmistyypit ovat saaneet spesiaaliluvan omalle erityiselle käytökselleen – tai niin ainakin minusta välillä tuntuu.
Tiedättekö tilanteen, että menet jonnekin uuteen paikkaan ja odotat innolla, että saat tutustua muihin ihmisiin. Jo heti kättelyssä kuulet kuitenkin lauseen: ”Älä sitten välitä siitä tyypistä, se on kyllä mukava, kun siihen tutustuu kunnolla.” Samaan aikaan mietit, kuka tämä tyyppi on, joka ei katso edes päälle ja ei selkeästi osaa käyttäytyä? Tuohon jatkona olen joskus vielä kuullut: ”Se on ollut täällä niin kauan, että se on tuollainen reviiritietoinen.”
Muistan yliopistoajoilta erään tytön, jonka sanomisia usein puolusteltiin. Vaikka hän puki puheensa usein vitseiksi, hän onnistui yhtä sun toista loukkaamaan puheillaan. Tavallaan kävi sääliksi myös hänen kavereitaan, kun joutuivat aina puolustelemaan häntä: ” No sehän nyt vaan sellainen…” Itse onnistuin hänen puheensa laittamaan aika hyvin aina toisesta korvasta ulos, mutta useamman kuin kerran mietin, miten hän saanut tuollaisen oikeuden käyttäytyä noin huonosti.
Oma hidas reaktioni
Omalla kohdallani pakkaa usein sekoittaa vielä se, etten hoksaa reagoida (Usein hyvä vaan). Tiedättekö sen tunteen, kun joku sanoo teille jonkun kommentin ja mietit, että tulipa epämukava olo. Itselläni tämä tilanne menee yleensä vielä niin, että varsinaisessa tilanteessa letkautan jotain puolihuumoria takaisin, ja vasta tilanteen jälkeen jään miettimään, miten asiaton kommentti todellisuudessaan oli. Välillähän nämä tilanteet myös puetaan jollain tapaa kehuiksi.
Huomaan välillä jääväni selaamaan brändini Kalla Activen TikTok-tiliä. Siellä kannattaa kurkata Cristal Snow ja hänen videosketsit. Osa sketsejen hahmoista on arjen ankeuttajia, oman egonsa buustaajia tai vain tyyppejä, joilla ei ollut yhtään sosiaalista pelisilmää. Äärimmilleen vietynä ne ainakin saivat minut nauramaan. Vaikka hän on tehnyt sketsit pilke silmäkulmassa, on pakko kauhuissani todeta, että tunnistan suurimmasta osasta sketseistä nuo ihmistyypit.
Suorapuheinen haastaja ja ankeuttaja
Miten monesti olenkaan kuullut perustelun: ”Mä nyt vaan olen suorapuheinen ja sanon asiat niin kuin ne ovat.” Pahimmassa tapauksessa tuo tyyppi vaan loukkaa ihmisiä ympärillään kommenteillaan ja neuvoillaan. Tällä ihmistyypillä on myös vastalauseita kaikkeen eli toisen kertoessa jostain asiasta, hän aina kertoo asian, jolla tapaa on hänen mielestään parempi tehdä jokin asia.
Muistan, että osana lukion äidinkielen kurssia opettajamme jakoi luokan pareiksi. Sen jälkeen pareille annettiin aihe, jota toinen puolustaa ja toinen taas haastaa. Huomasin, että tilanne jakoi ihmisiä oikeasti ääripäihin ja kuinka vaikeaa aihetta oli puolustaa, jos aihe ei koskettanut tai toinen hyökkäsi liian kärkkäästi. Moni kokikin tunnin aika epämiellyttäväksi, sillä nuo keskustelut menivät monella jo koviksi väittelyiksi. Näin aikuisena olen huomannut, että jotkut ihmiset elävät ns. haastelimbossa, jolloin he kokevat nautintoa siitä, että pääsevät haastamaan asiasta kuin asiasta. Kerran eräissä juhlissa 10 vuotta taaksepäin jouduin todistamaan keskustelua, jossa useampi ihminen haastoi yhtä ihmistä terassilla. Ulkopuolisen silmään se alkoi jo vaikuttaa enemmän kiusaamiselta, kuin aikuisten ihmisten mielipiteiden vaihdolta. Onneksi tilanteeseen puututtiin.
Arjen ankeuttajat ovat oman elämänsä stand up -hahmoja. Toki he eivät varmaan näe mitään hauskaa omassa toiminnassaan. Jos sanon: ”Voi onpa kiva auringonpaiste”, hän vastaa: ”No mutta huomenna sitten sataa.” Itse olen joskus saanut kuulla litanian, mitkä asiat tulevat pilaamaan hiihtokokemukseni, kun olen kertonut meneväni Finlandia-hiihtoon hiihtämään.
Niinkuin alussa totesin, että meitä on tosiaankin moneen lähtöön. Tärkeintä on ehkä kuitenkin se, että jokainen ottaa toisensa huomioon ja käyttäytyy sen mukaisesti. Vaikka tahallaan ei haluaisikaan loukata toista, empaattisempi lähestymistapa ja tilannetaju aina auttavat tarkastelemaan tilannetta.
