Oletteko ikinä miettineet, miten ihminen päätyy omalla työuralleen? Entä kuinka selkeänä koitte itse oman suuntanne?
Menin 15 vuotta sitten opiskelemaan viestintätieteitä, koska rakastin jo silloin kirjoittaa. Koulutus sinällään avasi oviani työelämään, mutta rehellisesti sanottuna en tiennyt alkuunkaan, mitä koulutus pitää sisällään. Jälkikäteen ajateltuna se ei kovinkaan paljon tukenut työelämän tehtäviä, mutta onneksi monipuoliset työtehtävät sen jälkeen ovat tuoneet mukanaan oman tavan ja tyylin tehdä.
Harhaudun joskus selailemaan googlea ja mietin, mitä lähtisin nyt opiskelemaan, jos se tilanne tulisi uudelleen eteeni. Niin kuin viestinnänkin töissä, minulle olisi ehdoton nähdä tuotokseni. Olen myös aina rakastanut tehdä käsilläni, ja tätä puolta olenkin päässyt nyt lievästi oman puutarhan myötä toteuttamaan. Ei ole varmaan vaikea arvata, että luultavasti nykyinen valinta veisi maisema-arkkitehdiksi. Toki rakennusalalla muidenkin käytännön ratkaisujen suunnittelu ja tekeminen olisivat mieleen.
Ajatteleeko moni työllistymistä?
Jos ottaa esimerkiksi rakennusalan tarkasteluun, hämmästyttävää on, miten paljon jo ainoastaan se alana tuo mielenkiintoista faktaa esiin, mitä esimerkiksi nuoret tai heidän vanhemmatkaan eivät välttämättä tiedä. Useinhan on, että nuoren on vaikea nähdä ns. boksin ulkopuolelle. Jos omien vanhempien ammatit eivät sijoitu alalle, ei nuori myöskään välttämättä kotoa saa alaan liittyvää tietoa tai tukea.
Kuulin, että rakennettu ympäristö ja sen kunnossapito työllistävät Suomessa joka viidennen suomalaisen työssäkäyvän eli yli puoli miljoonaa henkeä. Se on mielestäni todella iso määrä. Moni nuori ei varmastikaan ajattele opintoja valitessa myöskään omaa työllistymistä kovinkaan paljon, ja totta puhuen en edes tiennyt aikoinaan, millaisia tehtäviä omalla tutkinnollani olisi mahdollista konkreettisesti tehdä.
Rakennusalan monet kasvot
Mitä enemmän selvittelin asiaa, sitä enemmän minulle tuli sellainen olo, että asiasta kuuluisi viestiä. Ehkä ihmisillä on liian yksitoikkoinen kuva ”raksaduunista”. Monella käsitykset työtehtävistä ovat myös vanhentuneita. Ala tarjoaa hyvin monenlaisia työskentelymahdollisuuksia ja monia erilaisia urapolkuja. Monihan näkee vain kadulla työmaa-alueen, mutta ei ymmärrä sitä, kuinka moniulotteinen rakennusalan ammattikunta saattaa olla töissä tuolla työmaa-alueella.
Lyhykäisyydessään kaikki alkaa maankäytön suunnittelusta. Kaavassa piirretään kartalle rakennusten ja kulkuväylien paikat. Liikennesuunnittelija piirtää kadut, arkkitehti talot ja maisema-arkkitehti alueet niiden välille. Insinööriystäväni tapaa sanoa, että rakennesuunnittelu on insinöörityön ydintä, ja nyt ymmärrän häntä paremmin.
Suunnitelmien jälkeen maarakennusala toteuttaa väylät, sillat, kunnallistekniikan ja rakennusten perustusvaiheen kaivuutyöt ja talonrakentajat rakennusten perustustyöt, runkotyöt ja sisävalmistusvaiheen työt. Lämmön, viilennyksen, veden, sähkön ja datan taloon tuo talotekniikka-ala.
Usein esimerkiksi TET-jakso on nuorelle se ensimmäinen kosketus työmaailmaan. Arvokasta olisi, jos nuoret pääsisivät livenä näkemään edes osan tästä prosessista. Se varmasti avaisi silmiä, ja he näkisivät tuon ammattikuntien laajan kirjon.
Tärkeäähän on, että toimiala pystyy houkuttelemaan juuri alalle soveltuvia työntekijöitä – sitä todennäköisemmin työntekijät pysyvät alalla pitkään ja kehittävät arvokasta osaamistaan. Tätä varmasti toivovat muutkin alat, ja onhan työntekijöidenkin etu vai mitä mieltä olette?
Jos kiinnostuit muuten asiasta enemmän, tutustu ratkaisupajojen sarjaan, joissa mietitään ratkaisuja kiinteistö- ja rakennusalan haasteisiin. Tosi mielenkiintoista, sillä mukana on niin laaja-alainen joukko.
