Saan puutarhaan liittyviä kysymyksiä aika ajoin. Tämä todistaa vaan sen, että kaltaisiani ”oman elämänsä puutarhureita” on enemmänkin. Aikaisemmissa blogikirjoituksissa on jo muutamaan syksyiseen kysymykseen valmiiksi vastaus, kuten vinkkejä syksyn puutarhatöihin sekä helppohoitoisiin syyskukkiin. Etupihan maisemointi -projekti on kuitenkin jotenkin jäänyt minulta unholaan – tai pikemminkin sen edistymisestä kirjoittaminen.
Aloitin etupihan maisemoinnin yli 2 vuotta sitten ja sen etenemisestä onkin tullut paljon kyselyitä. Kirjoittelin silloin blogiin, kuinka alueelta kaadettiin iso varjostava tuija ja tilalle jäi tyhjä tila. Halusin tilalle päärynäpuun ja perennapenkin, jossa kukkisi keväästä syksyyn asti.
Maisemointi-projektin lähtökohdat
Alkujaan kaivoin nurmikkoon 120cm x 90cm kuopan, mutta olen vuosien mittaan nyt suurentanut sitä. Päärynäpuun takia tein siitä tosi syvän, mikä on myös auttanut kukkiakin viihtymään paremmin. Maaperä on tosi savisen hiekkaista ja siinä ei olisi kyllä ilman uutta multaa kasvanut mikään.
Kasvualustassa ei kannata muutenkaan säästellä, vaan se kannattaa muokata kasville suotuisaksi sekä ottaa huomioon kasvin tarvitsema minimi syvyys kasvualustassa. Kasvualustan minimisyvyys perennoilla on yleensä 20-50 cm, pensailla noin 50 cm, köynnöksillä 50-80 cm ja puilla vähintään 80cm.
Ajan kuluessa olen penkistä siirtänyt muutamia kukkia – lähinnä senkin mukaan, kun olen tarkkaillut, kuinka ne viihtyvät ja onko etupihan penkki niille otollinen kasvupaikka.
Vaikeinta oli alkujaan tuolloin noudattaa suositeltuja istutusvälejä – toki tiheään istuttamalla saa valmiimman näköistä, mutta pian voi joutua jakamaan tai siirtämään liian lähekkäin kasvavia taimia.
Puolisoni naureskelee, kun saan pihan hoitoon kulumaan niin paljon aikaa kuin sitä on käytettävissä. Olen mestari keksimään uusia projekteja, ja huomaankin, että päässäni koko ajan raksuttaa jokin uusi toteutettava idea.
Helpot perennat
Mitkä kasvit ovat ottaneet ajan myötä oman paikkansa? Keväällä ja alkukesästä penkissä kukkivat erilaiset laukat ja tulppaanit. Meillä on aika aktiivisia citykaneja ja myyriä liikkeellä, joten kokeilin ensi kertaa istuttaa laukkoja tulppaanien sipulien viereen. Laukan sipulin tuoksun sanotaan karkottavan eläimet, ja nähtävästi se ainakin toimi tänä keväällä eli penkin kukat säästyivät.
Siirsin päärynäpuun vierestä Jalokuunliljan (Hosta ‘Pilgrim’) taloyhtiön puolelle kasvamaan, sillä halusin vaihtelua penkkiin. Loppuen lopuksi paikka oli myös ehkä liian aurinkoinen kuunliljalle. Sen tilalle istutin siskoltani saaman isomaksaruohon. (Ja kyllä, pelastin tämän piharemontin alta ja toin autossa Kangasalta asti. Puolisoni naureskeli jälleen) Päärynäpuun edessä kivien päällä kasvaa Pikkutalviota. Mielestäni tuo maanpeittoperenna tuo kivan lisän.
Päärynäpuun vasemmalla puolella Sarah Bernhadt -kiinanpioni on nyt jo kukkinut kahtenakin kesänä kesäkuun lopulla. Nyt kokeilin sen viereen istuttaa siemenistä loppukesän auringonkukkia, ja tuota ajattelin jatkaa myös ensikin kesänä. Yksivuotisilla kukilla saa kivaa lisää sellaisten kukkien viereen, jotka kukkivat jo alkukesästä.
Kesäkuun puolenvälin kukkia ovat penkissä Jaloakileijat (‘Aquilegia caerulea’) ja sinisen violetti loistokurjenpolvi (‘Geranium hybrid johnson’s blue’). Heinäkuun lopusta aina elokuun loppuun kukkivat valkoiset ja pinkit Myskimalvat, joiden siemeniä olen saanut äidiltäni. Ne kukkivat aikoinaan lapsuudenkodissani Pohjanmaalla.
Loppukesän kukkia on Loistokärhö (‘Clematis Ernest Markham’), joka kiipeää päärynäpuuta pitkin.
Penkki on siis muotoutunut aika kivasti ja lasten kesäkeittiö ja istuskelupöytä, hernelaatikko sekä pensasmustikat ovat tuoneet kivan lisän etupihalle. Myös pikkuhortensiapensas pääsi osaksi etupihaa, kun pelastin sen ilmalämpöpumpun tieltä.
Millaisia uudistuksia te olette pihoillenne tehneet?