Onko helppoja huonekasveja olemassa?

Blogikirjoitus myös kuunneltavissa

Moni kyseli edellisen ”Pistokkaista uusia vihreitä kamuja kotiin” -artikkelin jälkeen, onko olemassa helppoja huonekasveja. Sisareni juuri sanoi, että siinä vaiheessa, kun hän menee julistamaan jonkun kasvin helpoksi, se kuolee saman tien.

On kuitenkin olemassa huonekasveja, jotka kaipaavat normaalia vähemmän valoa ja ravinteita eli sen suhteen helppohoitoisia. Toki tämäkään ei ole kiveen hakattua. Mitä tahansa kasvia hankkiessa suosittelen luonnollisesti tutkimaan hieman sen toivottuja elinoloja.

Tässä on lyhyt lista helpoista vihreistä kamuista. Näitähän toki on mielin määrin vielä lisää. Asian voi ottaa puheeksi myös paikallisessa kukkakaupassa, jossa varmasti mielellään autetaan asiassa. 

Rahapuu ja muut mehikasvit

Mehikasveille on tyypillistä varastoida vettä joihinkin osiinsa, kuten esimerkiksi lehtiin tai varteen. Tämä onkin heidän helppohoitoisuutensa salaisuus. Haihtumista myös estävät karvat, uurteet tai paksu suojaava vahakerros.

Kasvit viihtyvät yleensä pienissä ruukuissa yksin tai rykelmänä valoisalla ikkunalla. Mehikasvien kasvualustaksi sopii kaktusmulta tai multa, johon on sekoitettu hiekkaa. Ennen multaa mehikasvit vaativat salaojituksen ruukun pohjalle.

Eräs tuttavani kerää rahapuun eri lajikkeita. Itselläni on joskus ollut vain se jokaisen tuntema lajike, jossa on kolikoita muistuttavat lehdet. Monethan uskovat taikauskoisesti rahapuun tuovan vaurautta ja hankkivatkin sellaisen toimistolle tai kauppaan. Helppohoitoinen rahapuu menestyy niin valossa kuin varjossa, ja kasvi pärjää vähällä kastelulla. Kastelukerroilla vettä voi kuitenkin antaa runsaasti.

Nämä hoito-ohjeet eivät päde jokaiseen mehikasviin, joten suosittelen tutustumaan lajikkeeseen tarkemmin, jos sellainen muuttaa kotiinne.

Kultaköynnöksestä helppo kaveri

Sanotaan, että kultaköynnös on huonekasvien klassikko, ja se voi kasvaa jopa 20 metrin pituiseksi. Tämä sisäilmaa puhdistava köynnöskasvi voi kasvaa niin amppelissa kuin tukea vasten ylöspäin. Meillä kultaköynnös on kiinnittynyt makuuhuoneen yöpöydän jalkaan eli se ei ole hetkeen meiltä lähdössä. 

Osaksi kasvin suosiota selittää varmaankin se, että kultaköynnös menestyy vähässä valossa. Lehtien kirjavuus tosin on runsaampaa, jos valoa on enemmän. Parhaiten kasvi viihtyy paikassa, jossa on valoa, mutta ei suoraa auringonpaistetta – mitä enemmän lehdissä on vaaleita juovia, sitä enemmän lajike tarvitsee valoa. 

Kultaköynnöksen istutuksessa salaojitus kannattaa tehdä huolellisesti, sillä juuret eivät kuulemma siedä liikaa kosteutta. Salaojitus käy käden käänteessä laittamalla pieniä kiviä tai soraa ruukun pohjalle ennen multakerrosta. Kasvi on tyytyväisin, kun se saa tasaisesti vettä. Pintamulta voi kuivahtaa hiukan ennen seuraavaa kastelukertaan. 

Olen kuullut, että kultaköynnös viihtyy samassa ruukussa pitkään. Ruukun kannattaa vaihtaa vasta kun juuret ovat täyttäneet ruukun kokonaan. Tällöinkin kannattaa valita uudeksi ruukuksi vain hiukan suurempi ruukku. Kultaköynnöksen multaakaan ei tarvitse vaihtaa vuosittain, vaan päälle voi lisätä uutta pintamultaa.  

Herttaköynnösvehka – valon ja varjon kasvi

Herttaköynnösvehkan vihreiden ja sydämen muotoisten lehtien kasvutapa köynnöstävä, joten se sopii niin pöydälle kuin amppeliinkin. Sen kasvua voi myös ohjata ylöspäin tukikepin tai säleikön avulla. Kasvi on erittäin nopeakasvuinen ja saattaa kasvaa ruukussa usean metrin pituiseksi. 

Huonekasvi viihtyy niin valossa kuin varjossa, mutta ei siedä suoraa auringonpaistetta. Vaikka kasvi viihtyy normaalissa huonelämmössä, sen voi talveksi sijoittaa myös viileämpään. Lämmön ei kuitenkaan saisi laskea alle 15 asteen. 

Kasville kannattaa kerralla antaa runsaasti vettä. Tämän jälkeen multa saa kuivahtaa reilusti. Minua naurattaa, sillä usein haen kasvien ongelmiin apua lähellä olevasta Kukkatalosta. He ovat ohjeistaneet tämänkin suhteen, että liiallinen märkyys aiheuttaa herttaköynnösvehkalle lehtien kellastumista. Kuivuus luonnollisesti saa ne ruskistumaan. Usein myös Google on hyvä apu näihin kasvien ongelmiin.

Vaikka herttaköynnösvehka on muuten kelpo kaveri, sen tarttumainnokkuus on syytä ottaa huomioon. Tuttavallani nimittäin kasvi onnistui ilmajuurilla tarttumaan kangastapettiin, ja juurista jäi tapettiin pysyvät jäljet. 

Anopinkieli

Anopinkieli viihtyy mehikasvien tavoin pienessä ruukussa, sillä sen juuret eivät kasva kovin nopeasti. Ruukun voi vaihtaa viimeistään, kun kasvi lopettaa kasvun ja alkaa kuivahtaa.

Kasvi on sinnikäs kaveri, ja se pärjää erilaisissa kasvuolosuhteissa.

Parhaiten sille sopii hieman kostea multa (kastelu noin kahden viikon välein) sekä satunnainen auringonvalo. Muulloin on syytä vain tarkastella, ettei multa pääse kokonaan kuivahtamaan.

Sanotaan, että kasvi aktivoituu öisin ja puhdistaa ilmaa epäpuhtauksista.

Traakkipuun monet eri lajikkeet

Vaikka traakkipuulajikkeita on yhteensä noin 50, monella meistä on reunustraakkipuu kotona. Muita yleisiä lajeja ovat suppu-, juova- ja tuoksutraakkipuu. Supputraakki on huomattavasti pienempi kuin puumaisempi serkkunsa.

Traakkipuu viihtyy huoneenlämmössä, eikä se tarvitse kuin niukasti vettä. Koska lajikkeita on niin paljon, kannattaa ennen traakkipuun kotiintuloa, tarkistaa vielä omalle lajikkeelle tyypillisin hoito-ohje.

Vaikka traakkipuu sopeutuu monenlaisiin valo-olosuhteisiin, se ei viihdy suorassa auringonpaisteessa. Runkoa voi katkoa, jos puu alkaa kaljuuntua tai se kasvaa liian korkeaksi. 

Palmuvehka – tuo sitkeä sissi

Palmunvehka on legendaarinen toimistokasvi, sillä se ei vaadi kovinkaan tarkkaa hoitoa. Ystäväni sanoi myös aikoinaan, että vaikka he olivat talvet Suomesta pois, palmunvehka oli silti pysynyt hengissä heidän Suomi-kodissaan muutamalla kastelulla.

Olen myös kerran tavannut samaisen kasvin tilassa, jossa ei ollut edes ikkunoita. Valoisassa paikassa se kasvaa uskomattoman nopeasti.

Minulla oli palmunvehka myös opiskeluaikoina. Kun muutin Kaivarin kimppakämpästä Kallioon, ruukku tippui ystäväni kädestä muuton yhteydessä. Kasvi makasi multakasassa noin viikon verran uuden kodin parvekkeella, ennen kun sain siihen isomman ruukun tilalle. Silti kasvi ei kuollut, vaan ihan innostui, kun pääsi isompaan ruukkuun.

Monet usein koskettelivat kasvia kotonani, sillä suurin osa luuli sen olevan tekokukka sen kiiltävien lehtien vuoksi.

Vuoripalmu tuo tuulahduksen tropiikkia

Haluatko kotiin tuulahduksen tropiikkia? Vuoripalmu  on ulkonäöltään palmulajikkeiden kanssa samaa näköä, mutta kooltaan se on kuitenkin pienempi sekä pensasmaisempi.

Niin kuin aikaisempienkin ns. helppohoitoisten kasvien kohdalla, vuoripalmu on valon suhteen kaikkiruokainen, mutta ei siedä suoraa auringonvaloa.

Vettä kasvi tarvitsee niin, ettei ruukku missään vaiheessa kunnolla kuivahda. Kasvi nauttii myös sumuttamisesta, sillä sen luontainen kasvuympäristö tarjoaa sille kosteutta enemmän kuin kuiva huoneilma.

Kuten yllä kirjoitin, tässä oli vain muutama ns. helppohoitoinen viherkasvi. Listaa varmasti voisi jatkaa loputtomiin. Millaisia helppoja suosikkeja teillä on?

Pistokkaista uusia vihreitä kamuja kotiin

Blogikirjoitus myös kuunneltavissa

Pistokkaista uusia kamuja kotiin? Nyt kun kevätaurinko jo lämmittää jonkin verran ja katse harhailee kuumeisesti puutarhan ruukkuja kohti, myös sisäkasvit on hyvä ottaa tarkasteluun. Alkukevät on paras aika kasvien monistamiseen, sillä niiden lepokausi päättyy ja valoa on runsaasti. 

Juurtumisen kannalta marras-helmikuu ovat huonoja aikoja, sillä silloin valoa on yleensä liian vähän ja kasvi on lepotilassa. 

Kasvin juurakon jakaminen ja pistokkaan ottaminen ovat yleisimpiä tapoja kasvattaa uusia huonekasveja hyödyntämällä emäkasvia. Jakaminen myös uudistaa vanhaa kasvia. Ennen kasvin käsittelyä on kuitenkin syytä tarkistaa omalle kasville tyypillisin ja helpoin tapa. 

Helpot kasvit pistokasharrastukseen

Mistä olisi helppo aloittaa?

Sanotaan, että kultaköynnös, rahapuu, juorut, vehkat ja muorinkukat juurtuvat helposti. Pistokkaan ottamisessa on tärkeää, että kasvi on hyväkuntoinen ja virkeä, näin emokasvi ei kärsi.

Yleisin pistokkaan leikkuukohta on kasvin latva tai sivuhaaran latva. Latvapistokkaan avulla saa myös samalla useita eri alkuja. Esimerkiksi helpoiten tuuhean kasvavan kasvin saa, jos laittaa monta pistokasta samaan ruukkuun.

Ota emokasvista pistokas niin, että siinä on ainakin 2-3 lehtiparia – toki pistokkaan pituus riippuu kasvista. Poista pistokkaasta alimmat lehdet.

Pistokas juurrutetaan yleensä huoneenlämmössä joko vedessä tai mullassa. Itse laitoin esimerkiksi siskoni kotoa saamani kultaköynnöksen pistokkaan ensin veteen ja vaihdoin vettä päivittäin. Kun pistokkaaseen alkoi ilmestyä juuria, siirsin sen multaan. Multa on hyvä pitää hieman kosteana, kunnes pistokas on juurtunut täysin.

Sanotaan myös, että ilmankosteus nopeuttaa juurtumista. Pistokkaan voi siis peittää läpinäkyvällä muovipussilla tai lasiastialla, kunhan nostaa astian muutamia kertoja päivässä pois pistokasruukun päältä.

Kovavartisemmat kasvit kasvattavat hitaammin uusia juuria. Kärsivällisyyttä vaativat esimerkiksi ihmeköynnös, oleanteri, kohtalonköynnös, myrtti ja tohtorinkukka.

Kasveille sopivat tavat

Joitain kukkia kuten begonioita, anopinkieliä, monia mehikasvia, soilikkeja sekä suppilo- ja paavalinkukkia voi juurruttaa yksittäisistä lehdistä. Lehtipistokas onnistuu parhaiten lehdistä, joissa on vahva lehtisuoni. 

Usein kasveja, jotka tuottavat sivuversoja, kannattaa jakaa pilkkomalla juurakko useaan osaan. Tällaisia ovat esimerkiksi flamingon kukka, nukkumatti ja palmun vehka.