Ne kuuluisat yrittäjyyden huonot puolet? Tiedättekö sen tunteen, kun parisuhde menee poikki ja alat pala palalta rakentaa arkea uudelleen? Tuo on karkeasti ottaen liioiteltu esimerkki yrittäjyyden huonosta puolesta – ei siis se tunne, kun suhde loppuu, vaan enemmänkin se, että tiedät, että joudut aloittamaan alusta. Loppuva asia voi olla hankkeen päättyminen tai yllättävä asiakasyrityksen kaatuminen. Moni sanookin, etteivät siksi ikinä haluaisi lähteä päiväduuneistaan, sillä eivät kestäisi tuota epävarmaa tunnetta.
Tuntuu, että jokainen ala kärsii tällä hetkellä epävakaasta maailmantilanteesta ja ihmisten laskevasta maksukyvystä – ja tuo kaikki vaikuttaa omaankin työhöni. Konkreettinen esimerkki on juuri tuo yritysten kaatumiset. Yksi Kalla Activen jälleenmyyjä vain lakkasi maksamasta laskuja, ja pienen selvittelyn jälkeen sain tietää sen menneen konkurssiin. Perintäneuvonta suositteli laskun kirjaamista vain tappioksi. Raskasta on välillä huomata, että vaikka tekee kovaa hommia, se ei viekään eteenpäin.
Jatkuva haasteiden taklaaminen
Kirjoittelinkin aiemmin jo blogiini, etten varmaan ollut ainoa, jolla viime vuosi enemmän tai vähemmän takkusi. Nimesimmekin sen ystäväni kanssa ”yllätystonnien vuodeksi”, sillä välillä oikeasti tuntui, että aina kun oli saanut edellisen laskun maksetuksi, uusi tipahti jo eteen.
Myönnettäköön, että nyt ensimmäistä kertaa kisakestävyys alati vaihtuviin työasioihin alkaa rakoilla. Tiedättekö sanonnan: ”Ei se ainakaan siitä jäänyt kiinni, etteikö yrittänyt.” Toistelen tuota lausetta huomaamattani päässäni jo koomisen usein. Omalla kohdallani olen melkein aina järjestänyt yrittäjyyden puolella sen ”oman pakkani” eli olen löytänyt päättyneen asiakkuuden tilalle uuden. Sumplin, sumplin ja sumplin.
Esimerkkinä tästä sumplimisesta viime vuonna tein viestintää ja markkinointia kiinteistö- ja rakentamisalan Digitaalinen työllistyminen ja C02 DataHub -hankkeille. Näiden hankkeiden ja suositusten kautta päädyin tekemään sisällöntuotantoa laidasta laitaan KIRA-Foorumille ja KIRA-kasvuohjelmalle sekä toimittajaksi RIA-lehteen. Liikunnan ammattilainen -lehden löysin taas LinkedInin kautta ja otin yhteyttä. Tuo laskun maksamatta jättäneen jälleenmyyjän tilalle taas sain uuden jälleenmyyjän neuvoteltua viime viikolla. Tästä enemmän helmikuun aikana.
Vaikka fiilikset välillä heittelevät, kaikki useimmiten järjestyy. Kaikki vaan tuntuu olevan vankempien ovien takana ja siksi se jatkuva sumpliminenkin välillä väsyttää enemmän kuin aikaisemmin.
Vaikka teen tälläkin hetkellä paljon eri sisältöjä, yritän järjestellä vielä auki olevia talven kuvioita. Kalla Activen merinobrändin lisäksi mulla on aina ollut muutama isompi hanke/projekti sen rinnalla, jossa olen ollut ulkopuolinen resurssi (osa-aikainen tai freelancer) tekemässä laidasta laitaan sisällöntuotantoa ja markkinointia – tämän vuoksi laitoinkin tänään myös ”seuranhakuilmoituksen” LinkedIniin. Tämä on varmaan se tunne, kun pääsee parisuhteen päättymisestä siihen seuraavaan vaiheeseen eli rekisteröityy jonnekin deittisivustolle (En tosin ole ikinä käyttänyt deittisivustoja).
Olen aina kuullut olevani niin ”yrittäjä luonteeltani”. Kun aikaa on kulunut, olen myös alkanut pikkuhiljaa ymmärtää mitä tuo tarkoittaa – se on paljon enemmän ainakin omalla kohdallani, kuin ”tekevä” ja ”aikaansaava”. Yrittäjyydessä kolikon kääntöpuoli ovat pettymykset – hurjaa on huomata, että siinäkin alkaa olla jo pelottavan hyvä.
