Mistäköhän johtuu, että toukokuu meni taas huminalla ohi? Jo aikaa ennen yrittäjyyttä ja äitiyttä, toukokuut perinteisesti olivat tekemistä täynnä: osaksi yritti saada asioita ennen kesän lomailuja tehtyä valmiiksi – osaksi taas valon ja lämmön lisääntyminen toi mukanaan extra kalenterin täyttymistä.
Meidän lomareissu Kreikan Santoriin vei toukokuusta yhden viikon, mutta mitä muuta toukokuu piti sisällään?
Arjen aikataulutus
Tuntuu, että arkipäivät ovat olleet aikatauluttamista. Minimimmin luisteluissa kesäaikataulut ovat aina poikkeuksia, sillä vakio jäähallit menevät kiinni aiemmin. Toukokuun luistelut ovat sijoittuneet Salmisaareen tai Vuosaareen. Koska olen tehnyt kolme päivää töitä Kalla Activen ja muiden töiden lisäksi eräälle sairaalahankkeelle, kyytejä on pitänyt sumplia erilailla niin jäähalli lokaation kuin omien työpäivien vuoksi. Alla oleva kuva onkin koominen muisto meidän hengailuista, kun odotamme hänen luistelukaverin äidin kyytiä Käpylän aseman lähellä tienvarressa. (Otamme päiväkodilta bussin usein jonnekin tien varteen, josta hyppäämme kyytiin)
Tytöt pääsivät viettämään myös jokavuotisia kevätkarnevaaleja. Päällä oli jo monessa liemessä keitetty unicorn-puku. Parasta oli vielä, kun sai mitalin. Vuosi vuodelta on hämmästyttävää todeta, miten paljon luisteluharrastus onkaan jo tuonut kavereita ja kokemuksia pienen tytön elämään – ja lisää onneksi vielä luvassa. Kreikan lomalla kuulinkin: ”Äiti, mulla on luistelua ja mun luistelukavereita ikävä.”
Kotonamme alkoi myös kattoremppa, joka on vienyt omaa mielenkiintoa ainakin hetkeksi pois puutarhasta. Yleensä näihin aikoihin ihailen kevään ja alkukesän kukkasia ja kävelen paljain varpain nurmikolla. Kun näin päärynäpuuni kukkivan viime viikolla ensimmäistä kertaa, tajusin, miten vähän olen rakennustelineiden vuoksi viettänyt aikaa etu- ja takapihalla. Tavallaan harmi, sillä niin puutarhan hoito kuin vain siellä lorviminen ovat aina olleet omaa terapiaani. Toki on myös turvallisempaa pysyä telineistä kauempana.
Kesäinen miniloma Tammisaaressa
Olimme tyttöni kanssa Tammisaaressa minilomalla hänen luistelukaverin äidin kesäasunnolla. Nyt kun olemme siellä kevään aikana päässeet jo useamman kerran käymään, olen kyllä täysin rakastunut siihen paikkaan. Tammisaaren vanhassa kaupungissa on taivaallisen ihania puutalokujia, ja sen tunnelma on muutenkin puutarhamainen.
Tunnelman lisäksi siellä parasta ovat lasten leikkipuisto Lions Park, uimaranta ja kivat terassiravintolat, kuten ravintola Albatros, Pub Niska ja Bay Watch satamaterassi. Tammisaaren satama on kokonaisuudessaan tosi viihtyisä.
Ohi kiitäneet synttärit
Toukokuun lopulla tuli ikää mittariin myös 39, mikä tuntuu jollain tapaa hassulta. Joku juuri kysyi, miltä tuntui täyttää 39 ja vastasin: ”Ei oikein miltään, sillä en tiedä, miltä se kuuluisi tuntua.”
Moni ilmeisesti kipuilee, kun vuosia tulee lisää. Minusta taas tuntuu, että vuodet ovat tehneet minulle hyvää. Vaikka joskus nuorempana lähes 40-vuotiaat omissa silmissä näyttivät ikälopuilta, itse en koe olevani vanha. Miten te koette vanhenemisen?
