Vuosi sitten etupihaltamme kaadettiin iso varjostava tuija, ja sen kanto jyrsittiin pois. Siihen kasvamaan laitettua nurmikkoa lukuun ottamatta, tila jäi täysin tyhjäksi. Toiveena oli saada siihen päärynäpuu ja sen yhteyteen simppeli perennapenkki, jota voin ajan kuluessa laajennella.
Rakastan puutarhan laittamista, ja sen suunnittelu on itselleni jopa tietynlaista terapiaa. Takapihan puutarhaa olen rakentanut pala palalta, mutta kovin suuria kokonaisuuksia ei vielä ole tullut vastaan, joissa projekti olisi pitänyt aloittaa täysin alusta.
Kun minulle tuli mahdollisuus ottaa lapio käteen ja maisemoida etupihaa yhdessä *Pirilän Kukkatalon kanssa, olin innoissani. Etupihamme todellakin tarvitsi piristettä, mutta täysin tyhjä tila toi mieleeni kammottavan ison määrän vaihtoehtoja. Mistä lähteä liikkeelle? Apua!
Etupihan maisemointihaaste
Blogissani kukkiin ja puutarhaan liittyvät jutut ovat olleet suosittuja, ja moni hakee verkosta ideoita oman puutarhan penkkeihin ja istutuksiin. Itsekin myönnän googlen olevan kelpo kapistus välillä. Moni peräänkuuluttaa helppohoitoista perennapenkkiä. Toki vaikka penkistä pyrkii tekemään kuinka simppelin, täytyy muistaa, että sitäkin on syytä hoitaa ja ravita.
Onneksi minua tuli etupihan maisemointihaasteessa konsultoimaan Kukkatalolta Elina Soinjoki, jolla Kukkatalon työn lisäksi oma pihasuunnitteluun ja puutarhatöihin erikoistunut yritys Pikku puutarha. Soinjoki on koulutukseltaan maisemasuunnitteluhortonomi.
Projektin myötä yritin myös oppia ajattelemaan, että puutarhassa on aina meneillään hyvä aika: kaiken perusta ovat puutarhan rakenteet ja rytmitys sekä vuoroin loistavat kasvit. Tuijan juuristoa jäi maahan, joten se pitäisi ottaa kaiken muun lisäksi huomioon.
Yritän samalla opetella myös kärsivällisyyttä. Laitan projektin nyt alkuun, mutta muistutan itselleni, että penkkiä voi laajentaa pala palalta. Oma kärsivällisyyteni on välillä myös koetuksella kukkien kanssa – voi kuinka ihanaa olisi, jos penkki olisi samantien loistossaan! Jokainenhan meistä tietää, että näin ei valitettavasti voi tapahtua. Kasvit kasvavat ja ottavat ajan myötä oman paikkansa.
Tärkein omalla kohdallani oli ottaa myös huomioon kasvien eri kukinta-ajat. Rehellisesti sanottuna takapihan penkkiä laittaessani unohdin sen melkein kokonaan. Vuosi sitten huomasin, että kun muualla jumalaiset syksyn värit alkoivat hohtaa, oma puutarhani oli jo muuttunut harmaaksi. Tähän pyrin itsekin nyt tekemään tänä kesänä muutoksen.
Maaperä ja kasvuolosuhteet
Lähdimme konsultoinnissa liikkeelle maaperän koostumuksesta sekä auringon kierrosta. Meidän etupihallemme aurinko paistaa kello 15.00 eteenpäin. Aurinkoisuus ja varjoisuus saattavat vaihdella vuodenajan mukaan. Esimerkiksi meillä pihojen ympärillä olevat syreeniaidat kasvavat kesässä monia kymmeniä senttejä – näin ollen saattavat loppukesästä tuoda ison varjon kukkien ylle.
Entä millaiset ovat alueen muut olosuhteet? Onko paikka suojaisa vai tuulinen? Esimerkiksi talot tai korkeat pensaat ympärillä suojaavat ja muuri kerää keväällä lämpöä. Rinteen alaosassa on taas yleensä kylmä.
Kasvien viihtyvyyden kannalta kasvualusta on yksi tärkeimmistä asioista. Kasvualustassa ei kannata säästellä, vaan perusmaa muokataan kasville suotuisaksi sekä otetaan huomioon kasvin tarvitsema minimi syvyys kasvualustassa. Kasvualustan minimisyvyys perennoilla on yleensä 20-50 cm, pensailla noin 50 cm, köynnöksillä 50-80 cm ja puilla vähintään 80cm.
Jos tarpeeksi syvää kasvualustaa ei voida tarjota alaspäin kaivamalla, ainahän voidaan tehdä kohopenkkejä. On myös tärkeää noudattaa kasvien suositeltuja istutusvälejä. Tiheämmin istuttamalla saa toki heti valmiimman näköistä, mutta pian voi joutua jakamaan tai siirtämään liian lähekkäin kasvavia taimia. Ennen perustamista kannattaa suunnitella kukkapenkin koko ja muoto sekä merkitä kukkapenkin reunat nurmikkoon lapiolla pistelemällä.
Kasvivalinnat
Valitsimme penkin kasvit niin, että penkissä olisi hieman eri aikaan kukkivia kukkia ja kasvien lehtimuodot tulisivat esiin. Pyrimme myös valitsemaan eri korkuisia ja muotoisia kasveja sekä luomaan kontrasteja. Näin istutus pysyisi mielenkiintoisena, vaikka siinä ei koko ajan joku kasvi kukkisikaan.
Kaivoin nurmikkoon leveydeltään 120cm x 90cm kuopan, joka oli syvyydeltään noin 80cm ja kaadoin uudet mullat tilalle. Kun olin istuttanut päärynäpuun, istutin sen vasemmalle puolelle aurinkoon kaksi Sarah Bernhadt -kiinanpionia 50cm välein. Lajike kukkii suurin, vaaleanpunaisin, kerrotuin ja tuoksuvin kukin heinäkuussa.
Penkin oikealle puolelle ehkä enemmän varjoon istutin jalokuunliljan Hosta ‘Pilgrim’, josta tulee melko leveä lehtimätäs. Sen reunoissa on kermanvalkoinen raidoitus. Sen vaaleanlilan väriset kukat avautuvat korkeiden, tummien kukkavarsien latvoihin elokuussa. Sen eteen istutin Jaloakileijan ‘Aquilegia caerulea’, joka on näyttävä keskikesän kukkija.
Päärynäpuun eteen istutin sinisen violettia loistokurjenpolvea ‘Geranium hybrid johnson’s blue’. Sen kukinta-aika on kesä-elokuu. Se muodostaa maanalaisten rönsyjensä avulla peittäviä ja runsaskukkaisia kasvustoja.
Loppukesä on kärhöjen aikaa, kun versot ovat kasvaneet täyteen mittaansa. Köynnöksistä valikoitui iso ja upea kukkainen Loistokärhö ‘Clematis Ernest Markham’. Yritän ohjata köynnöksen kasvamaan päärynäpuuta vasten.
Tarkoitus on pidentää syksyllä kukkimisaikaa vielä erilaisilla kevään sipulikukilla. Pionien kaverina toimisi hyvin erilaiset laukat. Varsinkin ukkolaukka on näyttävä, kun sen pallomaiset kukinnot kohoavat pionien lehtien ylle, ja ne kukkivat juuri sopivasti ennen pionien kukintaa.
Suunnitelmissa on ehkä myös rajata aluetta myöhemmin keltajapaninangervo-pensailla sekä laajentaa penkkiä syysperennoilla, joita ei ole myynnissä vielä. Loppukesän kukkijoista penkkiin olisi toiveena syysleimu, joka on näyttävä ja korkea perenna. Pensaista taas Soinjoki suositteli kauniita lajikkeita, kuten Goldmound, Golden Princess ja Gold Flame, joita voisi istuttaa alueen ulkoreunoille. Lajike sopisi hyvin päärynäpuun kiiltävään lehdistöön, ja ne toisivat alueeseen talvella vähän korkeuseroja, kun perennojen kasvusto lakastuu talvea vasten, ja alue jää ihan tasaiseksi puun ympärillä. Olen istuttanut keltaista suikeroalpia syreenipuiden alle takapihalla, joten keltaiset pensaiden lehdet myös jatkaisivat hyvin tuota keltaista linjaa ja toisivat istutukseen hieman kontrastia.
Kivaa seurailla nyt kesän aikana, kuinka penkki herää henkiin! Nythän se luonnollisesti näyttää vielä aika tyhjältä, ennen kuin kukat lähtevät kasvuun. Ihanaa myös laajentaa sitä pikkuhiljaa.
Mikä kukkavalinta oli teidän suosikkinne? Entä saitteko tästä ideoita omaan puutarhaanne?
*Maisemointipalvelu ja kukat saatu yhteistyössä Pirilän Kukkatalon kanssa
