kallaactive – Sivu 2

03/03/2023 Kalla Active, yrittäjyys

Viime vuoden yrittäjyyden ylä- ja alamäet

Niin kuin elämään yleensä, myös yrittäjyyteen kuuluu laskuja ja nousuja. Kun lueskelin alkuviikosta kirjanpitäjältä saamaani tilinpäätösluonnosta, aloin miettiä millaisia ala- ja ylämäkiä viime vuoteen liittyi ja mitä ne tarkoittavat kohdallani.

Olen ehkä tylsä epäyrittäjämäinen siinä suhteessa, että viime vuoden nousufiilikset eivät liittyneet rahaan. Oikeastaan isoimmat ”hyvän olon fiilikset” saan silloin, kun rahaa ei tarvitse ajatella missään muodossa ja elämä sekä työnteko siinä sivussa rullaavat tasapaksusti eteenpäin. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö minulla olisi tavoitteita Kalla Activen brändin kehityksen ja jälleenmyyntikanavien kasvattamisen suhteen – päinvastoin. Olen vain huomannut, että jos pää saa tarvittavan hapen eikä aikaa ja energiaa tarvitse käyttää rahan sumplimiseen, parhaimpia ja luovempia ideoita tulee mieleen.

Toki konkreettisia merkkejä siitä, että ollaan menty eteenpäin, on aina kiva saada. Näitä merkkejä viime vuonna varmaan olivat, että laajensin SELJA naisten mallistoa sekä KUURA lasten mallistoa uusilla tuotteilla ja toin ne syksyllä myyntiin. Myös syksyn kuvaukset Ylläksellä jäivät mieleen. Olen ollut onnekas, kun olen saanut ottaa pikku tyttöni niin moneen paikkaan mukaan, joihin olen mennyt töiden puolesta. Tyttöni oli myös Ylläksen kuvauksissa mukana ja yksi malleista. Näitä reissuja on jo nyt mukava muistella.

Tällä hetkellä tuotteita myydään omasta verkkokaupasta, Lapissa muutamassa liikkeessä (Alava Shop Ylläs ja Lumishop Levi), Kaarna Livingissä Helsingissä, Vaeltajankauppa.fi:ssä, Laalaa Looksissa ja Zalandolla. Joten tässäkin mentiin eteenpäin. Näitä toki olisi mukava saada lisää, sillä ihmiset kyselevät melkein päivittäin, mistä löytäisivät lähimmän jälleenmyyntipaikan, jotta pääsisivät sovittamaan.

Kylmän hien nousu

Olen tehnyt Kalla Active merinobrändin brändin kehittämisen sekä jälleenmyynnin kasvattamisen lisäksi koko ajan freelancerina viestintää ja markkinointia yrityksille. Viime vuonna tein kahden hankkeen pääasiassa sisällöntuotantoa, kuten verkkosivujen artikkeleiden ja blogien kirjoittamista. Tämän työn avulla olen selkeästi pystynyt myös viemään Kallaa eteenpäin ja tekemään siihen rahallisia satsauksia.

Vaatteiden suhteen otan aina riskin, kun laajennan mallistoa. Kun tuon uuden vaatteen myyntiin konkreettisen myyntiinlaittoprosessin lisäksi ostan nuo kaikki vaatteet ensin yritykselleni ja varastoin ne. Välillä kun esimerkiksi kun somessa saan ihmetteleviä kysymyksiä, miksi naisten vaatteita on vain kolme kokoa S, M ja L, toivoisin pystyväni vastaamaan heille, että kokovaihtoehtoja on tulossa pian lisää. Todellisuudessa ainakin sillä hetkellä epäröin laajentamista, sillä yleisesti ottaen XS ja XL -kokoja myydään niin paljon vähemmän. Tämä tarkoittaisi sitä, että ostaisin ensin nuokin koot ja pahimmassa tapauksessa ne jäisivät varastooni myymättä. Lisäkokojen myötä joutuisin luultavimmin myös tilata S, M ja L kokoja vähemmän.

Oletteko ikinä olleet tilanteessa, jossa tunnette konkreettisesti, kun kylmä hiki nousee kasvoille? Minä olin syksyllä ja tämän voi ehkä viime vuoden hetkelliseksi alamäeksi ja kuopassa käymiseksi. Laskin budjetin, otin riskin ja työtilanteet muuttuivat. Luulin jo, että korona, sota, sähkökriisi ja yleinen maailmantilanne olisivat opettaneet ennakoimaan. Yhtäkkiä kuitenkin “budjetti excelistäni” katosi 10 000€, mikä luonnollisesti vaikeutti vaatteiden kotiuttamista tehtaalta. Kaikki kuitenkin järjestyi ja sain lainaksi rahan ja jopa maksettuakin sen jo, mutta tuo muistutti minua siitä, miten tukossa voi ajatuksellisesti olla kaiken muunkin suhteen, jos jokin asia painaa mieltä.

Yleistämisen kirous

Eräs asia, jonka olen huomannut viimeisen vuoden aikana on se, miten vaarallisista on, että ihmiset yleistävät eli kertovat oman näkemyksensä ainoana totuutena. Tätä pystyy soveltamaan moneenkin asiaan elämässä. Vaikka jollekin ei sovi jokin ruoka, se ei tarkoita, ettetkö sinä pystyisi sitä syödä. Jos jonkun mielestä jokin väri ei ole mieleen, joku toinen saattaa siitä tykätä. Yleistäminen on varsinkin vaateyrittäjälle kirous. Ihmisillä on eri pituisia selkiä, jalkoja ja käsiä. Näin ollen on luonnollista, että ne näyttävät eriltä päällä.

Yleistämisen sijaan olisi ihanaa, jos me ihmiset antaisimme tilaa kaikille mahdollisille vaihtoehdoille. Kukin meistä varmasti löytää omansa – ja tämä ei tee toisen omasta mitenkään väärää. Ihanaahan se vain on, kun on monipuolisesti vaihtoehtoja – jokainen tyylillään.

Sain kommentin, jossa kerrottiin, kuinka Kallan legginsseissä ja takissa ”oloasuajatus” on etäinen. Joku tykkää olla kotona legginsseissä, toinen pussimaisissa isoissa housuissa ja toisella on taas farkut jalassa. Koska olen trikootyyppi, en halunnut pukeutua isoihin collegehousuihin ja isoon huppariin.

Itse kaipasin kivoja leikkauksia sekä istuvia, mutta joustavia vaatteita myös kotiin. Koska minulle on lantiota ja urheilun jäljiltä reisiä, en osaa pitää ylläni tasapaksuja pussimaisia vaatteita, sillä se saa minut vaan tuntemaan itseni ”isoksi”. Mutta vaikka lähdin kehittämään legginssit ja takki -settiä kotiasun & merinokerraston yhdistelmänä, jokaisella meistä on luonnollisesti oma maku. Minusta on yleensäkin hassua, että asioita lähestytään negatiivisuuden kautta.

Onneksi kaiken tämän vastapainona on ne positiiviset kommentit. Kiva on ollut kuulla, että Kallan merinovaatteet ovat olleet juuri sitä vaihtelua, jota he ovat toivoneet niin omiin ja lapsensa merinovaatteiden tyyliin ja monikäyttöisyyteen.

Epävarmuus tulevasta

Olen aina ollut taivas bongari – huomasin muuten eilen, että jos en ole todistettavasti sitä pitkään aikaan ihastellut, jokin on pielessä.

Viestintä ja markkinoinnin asiakkaani suurempi hanke päättyi vuoden vaihteessa ja toinen hanke päättyy kesäkuussa, joten aikaa vapautuisi taas muuhun Kalla-juttujen rinnalla. Vaikka huomaan hiukan olevani huolissani tulevista töistä, usein kuitenkin asiat ovat järjestyneet melkein itsestään. Tässä on kuitenkin vielä aikaa järjestellä asioita ja bongailla freelancer-projekteja tai yksittäisiä nakkeja ja samaan aikaan tehdä sotasuunnitelma Kallan suhteen tälle vuodelle. Varmasti mukava vuosi edessä! Millaista vuotta te odotatte?

21/02/2023 Äitiys, Kalla Active, Mietteet, yrittäjyys

Viisaita neuvoja – suoraan toisesta korvasta ulos

Lentopalloaikoinani katsomossa istui aina seuraamassa peliä joku ”katsomovalmentaja”, jolla oli eväät kaikkiin tilanteisiin – varsinkin niihin menetettyihin palloihin. Tuolloin mielestäni tärkeintä oli keskittyä omaan tekemiseen ja siihen, että pystyi sulkea nuo katsomosta kuuluvat jossittelut omien korvien ulkopuolelle.

Toki pelaaja oppii peleistä paljon, varsinkin mokien kautta, mutta usein näiltä ”katsomovalmentajilta” puuttui täysin pelisilmä. Heillä ei nimittäin ollut minkäänlaista käsitystä siitä haluaako pelaaja näitä ”neuvoja”. Tilanteita haluttiin käydä läpi, jos käytiin, pikemminkin joukkueen sisällä.

Olen ollut vuodesta 2015 yrittäjänä – aluksi osakkaana viestintätoimistossa ja vuodesta 2021 vienyt Kalla Activea eteenpäin ja voitte vain arvata, miten paljon ns. ”katsomovalmentajia” on tullut tuossa ajassa vastaan.

Neuvotko muita, vaikka neuvoasi ei kysytä?

Myönnettäköön, että aluksi olin hieman hämmentynyt neuvoista. Usein kuitenkin jo muutaman ensimmäisen lauseen aikana huomaan kaksi tyypillistä asiaa, joiden avulla jo nykyään osaan laittaa lauseet menemään toisesta korvasta ulos: neuvoja ei ole käynyt kertaakaan Kalla Activen verkkosivuilla. Toinen esiin tuleva asia on, että hänellä ei ole käsitystä merinovillavaatteista.

Tuo ensimmäinen kohta on hauska, sillä saan paljon neuvoja liittyen vaatteisiin, vaikka ihminen ei alkujaankaan tiedä, millaisia merinovaatteita myyn ja missä. Usein merinovillaan yhdistetään vain kalsarikerrastot. Tosiasiassahan Kalla Activen vaatteissa on neuleita, neuletakkeja, työhousuja, mekkoja, tunikoita jne.

Maksaessa minulle ehdotetaan MobilePayta ja hämmästytään, kun kerron, että verkkokauppani toimii aivan kuin normaali verkkokauppa. Myös maksupääte liveostoon on käytössä. Lisäksi samassa yhteydessä kerron myös, että tuotteita myydään Zalandolla, muutamalla muullakin sivustolla sekä lifestyle-shopeissa Ylläksellä, Levillä ja Lauttasaaressa. Tämä on siis ihan oikea työni.

Vaatteiden suunnitteluun olen saanut neuvon, että täytyisi käyttää tunnettua suunnittelijaa. Toki yhteistyöt varmasti tietyllä tapaa tuovat tunnettuutta, mutta en koe sitä listallani oleelliseksi. Monesta Kalla Activen vaatteesta on tällä hetkellä myynnissä vasta muutama väri, ja toivon voivani tuoda niistä mahdollisimman pian vaihtoehtoisia värejä myyntiin. Lisäksi lastenvaatteista odotetaan kovasti isompia kokoja. Mallistoja pystyy helposti tulevaisuudessa laajentaa muillakin tavoin. Lisäksi arvostan käyttämieni vaatealan ammattilaisten osaamista. Tämänkin ”neuvon” kohdalla toivoisin siis ennemmin kysymystä: ”Millaisia kehitysideoita sulla on mallistoihin ja tuotteisiin liittyen?”

Vaatealan ”katsomovalmentajat” ovat muutamaan kertaan ehdottaneet muita materiaaleja merinovillan tilalle. He ovat usein myös niitä, jotka eivät ole ikinä käyttäneet merinovillaisia vaatteita. Tähän on usein vaikea lyhyesti vastata: ”En ikävä kyllä ole sitä vaihtamassa.”

Materiaalin valinnalle oli alkujaankin syy. Aloin kehittämään Kalla Activen merinotuotteita omien tarpeiden pohjalta. Leikkipuistossa huomasin usein jo syksyllä, että puuvillaiset housuni eivät lämmittäneet tarpeeksi ja kastuttuaan ne tuntuivat jäätävältä ihoa vasten. Merino oli siis täydellinen materiaali ulkohousujen alle, sillä se hengittää ja imee kosteutta tuntumatta kylmältä ihoa vasten. Ulkoilujen jälkeen ulkohousujen alla oleva kerros jäi usein päälle koko päiväksi ja kaipasin merinovillaisia housuja ja takkia, joissa yhdistyisivät kaunis kotiasu ja merinovillan toiminallisuus. Halusin myös löytää vaihtoehtoja lapseni merinovillavaatteisiin. Kaipasin pirteämmissä väreissä olevaa välihaalaria ja sisävaatteita, jotka eivät ole kalsarikerrastomaisia. Tämän jälkeen idea on jalostunut kaikissa mallistoissa ja SELJA työmallistossa yhdistyvät esimerkiksi arki- ja työvaate.

Merinovillaa on myös eri paksuutta. Suurin osa Kalla Activen merinovillavaatteista on ohuen ohutta merinoa, joka tuntuu päällä kevyeltä ja pehmeältä. Se ei ole siis päällä ”villainen”. Esimerkiksi ohut toppi oli viime kesän myydyin tuote. Tuota menee nyt talvellakin neuleiden alle. Luonnollisesti naisten USVA-neuleessa ja lasten UTU-välihaalarissa neulos on paksumpaa, mutta niissäkin käytetty villa on hienoa eli ohutta ja kiharaa.

Kaikki omalla tyylillään

Joku viisas kerran totesi, että kaikkia ajatuksiaan ei tarvitse sanoa ääneen. Muistan tapauksen, kun somevaikuttajat, kuten Hanna Gullichsen, Jenni Rotonen, Stella Harasek, Natalia ”Nata” Salmela ja Viena K kertoivat stooreissaan saavansa seuraajiltaan paljon viestejä, joissa nämä jakavat neuvojaan ja heristelevät sormeaan ilman, että heiltä on neuvoja pyydetty tai kaivattu. Erika Vikman myös totesi tuolloin, että pyytämättä annettu neuvo on moite.

Oman elämänsä ”katsomovalmentajia” löytyy siis joka suunnalta ja stereotyyppisimmät tapaukset varmaan liittyvät arjen asioihin, kuten työelämään tai äitiyteen. Yksi julistaa, miten lasten ei saa antaa vaikuttaa elämään ja kertoo, kuinka heidän lapsensa elää ilman rytmejä. Tämä kertoja ei taas välttämättä ymmärrä, miten joku toinen äiti on enemmän kuin onnellinen lapsensa säännöllisistä rytmeistä – kaikki omalla tyylillään.

Omalla kohdallani ainakin lapsen vauva-ajan rytmit mahdollistivat paljon asioita, esimerkiksi matkustin aina päiväunien aikana noin tunnin bussimatkan keskustaan äititreffeille. Valvottujen öiden jälkeen ne olivat taas pelastus. Tuon avulla tiesin koska päiväunet koittivat, ja näin pääsin itsekin tuolloin nukkumaan.

Ehkä eniten kuitenkin peräänkuulutan kaikessa pelisilmää ja tilannetajua. Itse ainakin koen, että muutamat tilanteet ovat lähiaikoina olleet enemmän sosiaalisesti uuvuttavia kuin virkistäviä. Eihän kenenkään meistä pitäisi joutua selittelemään tekemisiään – varsinkin jos ei edes itse kerro kaipaavansa apua. Moni varmasti aidosti enemmän arvostaa tsemppaamista. ❤️

16/12/2022 Äitiys, Kalla Active, Perhearki, yrittäjyys

Joulukuun hulinat ja minimimmin luisteluhuuma

Mulla on ollut jo kauan mielessä kirjoittaa edellisistä viikoista, mutta koska marras- ja joulukuu on ollut yhtä hulinaa, en ole ehtinyt pysähtymään ja kirjoittamaan. Usein olen kyllä suonut sille ajatuksia, mutta siihen se on jäänytkin.

Vauhdin määrästä kertoo yleensä se, että kun yritän miettiä edellistä viikkoa, joudun katsoa kalenterista, mitä on tapahtunut. Joku saattaisi todeta, että: “Noh ruuhkavuodet”, mutta oma kiireeni ei liity äitiyteen, vaan enemmänkin monen eri työjutun tekemiseen. Äitiys on oikeastaan tämän kaiken tasapainottava tekijä. Minimimmi on se syy, että laitan läppärin kiinni ja käännän aivot iltaisin eri asentoon.

Nyt myös pystyn jo pikkuhiljaa todeta, että selvisin syksystä eli nyt näyttäisi siltä, että sain kuin sainkin kaikki Kalla Activeen liittyvät hommat tehtyä ennen joulua. Kahden kuukauden sisällä on tullut yhteensä yhdeksän uutta tuotetta. Erityisen innoissani olen ollut naisten mustasta merinomekosta sekä lasten mintun värisestä. Mitä mieltä olette? Kurkatkaa verkkokaupasta myös muut uudet tuotteet!

Nyt totisesti pidän pienen tauon uusien tuotteiden lanseerauksesta. Niin kuin aikaisemminkin jo totesin: unohdan tyystin aina, kuinka suuritöinen prosessi se on. Mutta ihana on ollut jälleen kerran huomata, miten hyvän vastaanoton uudet tuotteet saivat. Siitä on pakko kiittää!

Naisten uudet vaatteet ovat nyt myös Zalandollakin myynnissä. Marras- ja joulukuussa tulleiden merinovaatteiden kohdalla tein poikkeuksen ja otin ja käsittelin kaikki kuvat itse. Ystäväni Leo teki niihin harmaat syväykset sekä packshot-kuvat Zalandoa varten. Tunnen Leon muuten alkujaan Vaasasta. Hän oli kanssani samaan aikaan lukiossa. Hauska yhteensattuma, että aikuisiällä törmäsimme uudelleen ja nyt hän on ollut rautainen ammattilainen kuvien kanssa ja korvaamaton apu.

Talven juttuja ja luisteluhuumaa

Kalla Activen merinojuttujen ja minimimmin luistelun lisäksi joulukuu on ollut pulkkailua ja muuta ulkoilua. Pian saa nauttia joulun ajan lomailusta! Tein muuten joulutorttuja Fazerin “vihreäkuula-hillosta”. Suosittelen kokeilemaan, jos haluaa vaihtelua perinteisiin joulutorttuihin.

Minimimmi on ollut nyt syksyn luisteluhuumassa ja nyt näyttää myös siltä, että hän jatkaa tammikuussa ensimmäisessä taitoryhmässä. Helsingin Luistelijoissa on mielestäni ollut hyviä valmentajia ja he ottavat ihanasti lapset huomioon – aivan pienikin ele, kuten lapsen silmiin katsominen ja kumartuminen alas puhuessaan hänelle tekevät ainakin minuun vaikutuksen.

Alkuviikosta oli ihana, kun Nordiksella vietettiin Helsingin Luistelijoiden joulujuhlaa ja luistelukoululaisetkin pääsivät esiintymään. Olin niin ylpeä kaikista pienistä luistelijoista! Miten rohkeita he olivatkaan.

Luistelun kohdalla olen ajatellut, että niin kauan kuin minimimmin innostus jatkuu, hän saa puolestani harrastaa. Luistelu taitona on kuitenkin niin tarpeellinen ja siihen liittyvät harjoitteet tuovat tasapainoa ja kehonhallintaa. Kannattaa muuten kurkata Helsingin Luistelijoiden luistelukoulut, joista minimimmikin aloitti. Ne ovat loistavia.

22/11/2022 Kalla Active, Perhearki, yrittäjyys

Arkinörtti Pressipäivillä ja muutama muuttuva tekijä

Tiedättekö sen tunteen, kun joku kysyy, että mitä kuuluu, mutta ette oikein osaa vastata? Tuntuu, että on tapahtunut taas lyhyen ajan sisällä niin paljon juttuja, ettei oikein enää itsekään pysy kärryillä kaikesta. Yleensä tuohon tunteeseen liittyy myös jollain tapaa lapsen sairastaminen eli vähäinen uni itselläkin sekä se, että perinteinen syksyn kisaväsymys alkaa painaa.

Jollain tapaa olen taas onnistunut hankkimaan syksyn aikana monenlaisia extrajuttujakin tehtävälistalle ja salaisesti olen merkinnyt tietynlaiseksi merkkipaaluksi jouluaaton – sen jälkeen voi levähtää.

Olen varmaan jo aiemmin kertonut, että vaikka rakastan matkustamista, onnellisimmillani olen, kun arki soljuu tasaisesti eteenpäin. Uskokaa tai älkää nyt kun on satanut lunta, kivointa on ollut minimimmin kanssa ulkona hääräily: luomme lunta, laskettelemme liukurilla ja käymme kotimme vieressä hänen toiveestaan katsomassa, onko hiihtoladut jo tehty.

Pressitilaisuuden puheripuli

Kalla Activen merinovaatteet ovat olleet esillä Viestintätoimisto Manifeston Showroomissa koko syksyn ja ovat siellä aina loppiaiseen saakka. Pääsin kahdeksi päiväksi kertomaan niistä myös vaikuttajille ja toimittajille Pressipäivillä, jotka järjestettiin 15.–16.11. teemalla Hygge! Manifeston tavoitteena oli esitellä pro bono -periaatteella pienyrittäjä, ja Kalla Active sai kunnian jakaa merinojen sanomaa.

Vaikka en ole hetkeen höpöttänyt kahden päivän aikana noin paljon, ihaninta oli huomata, miten ihmiset olivat aidosti kiinnostuneita Kalla Activen tuotteista. Hauskaa oli myös sparrailla tulevaisuuden uusista tuotteista. Plussaahan aina (ja korvaamaton apu brändille) oli toki tuotteiden runsas vilahtaminen somessa.

Uusia tuotteita ulkona!

Marraskuun konkreettisin asia on varmaankin ollut kolme uutta tuotetta. Joka kerta kun saan vietyä tuon prosessin läpi ja uuden tuotteen myyntikuntoon, mietin itseksesi, että nyt en kyllä tee tätä hetkeen, sen verran kova rypistys se on – kuitenkin unohdan tämän lupauksen joka harvasen kerta.

Harmaasta neuleesta minulla oli onneksi tuotekuvat jo otettuna viime kevään The Bäron kuvauksista, jotka olimme syvänneet harmaiksi Zalandoa varten jo syksyn alussa. Lisäksi kaikkien tuotteiden SKU-koodit oli luotuna, tiedot oli syötetty GS1-rekisteriin ja rekisteristä EAN-koodit myyntiä varten. Näiden pohjalta oli ollut helppo luoda verkkosivuille tuotteiden sivut luonnoksiksi valmiiksi odottamaan.

Lasten UTU merino neuletakissa minimimmi oli innokkaana mallina ja tuttuni tuli naisten merino SELJA-neuletakkiin. Otin ja käsittelin kuvat viikonlopun ja alkuviikon aikana.

Neuletakeista on edessä vielä Zalandon tuotesivujen luonti, mutta se saa vielä odottaa hetken, sillä kuvien muuttaminen Zalandon vaatimusten mukaan on vielä kesken (harmaat taustat jne).

Tapahtumien järjestämistä

Ja ai mitäkö ne extrajutut ovat olleet, joita olen haalinut? Olen minimimmin päiväkodin vanhempaintoimikunnassa ja olen sykkinyt nyt joulukuulle joulumyyjäisiä sekä lasten pikkujouludiscoa. Käytämme nämä tuotot keväällä lasten kevätriehan järjestämiseen lähinnä bändiin ja muihin esiintyjiin. Kävimme eilen katsomassa tuota discotilaa, jonka olemme vuokranneet. Vaikka nämä ovat olleet aikaa vieviä rasteja, onneksi jo nyt tiedän, miten paljon lapset tulevat nauttimaan discosta ja tulevasta kevään riehasta.

Vinkkinä muuten, jos olette järjestämässä päiväkotiin tai kouluihin ohjelmaa, kurkatkaa Konserttikeskuksen verkkosivut. Tilasimme heidän kautta viime keväänä esiintyjän ja se oli oikein mainio. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Musiikin edistämissäätiön tuen ansiosta he voivat tarjota konsertteja kouluille ja päiväkodeille kohtuulliseen hintaan.

Puolisoni tutut freesasivat pari viikkoa sitten alakerran vessamme ja huomasin, että välillä tuntui hassulta, kun ei saanutkaan tehdä töitä rauhassa yksin kotona. Vaikka sain tosi paljon hommia hoidettua tuolla viikolla, viikko kuormitti eri lailla. Remontin alkupäivinä menin muutamaan ravintolaan tekemään töitä, mutta huomasin, että helpoin oli kuitenkin hoitaa palaverit kotoa, vaikka hälinää olikin alakerrassa.

Vaikka WC:seen ei tehty isoa kallista remonttia, ilme freesautui. Suurimmat toimenpiteet olivat seinien maalaus ja tason, altaan, peilin, valaisimen sekä hanan vaihto. Yllä ennen ja jälkeen -kuvat, joista varmaan pienet muutokset huomaa.

Ps. Hyödynnä Black Friday -hinnat verkkokaupassa. Koodilla BLACK20 -20% alennus. Koodi voimassa 25.11.2022 klo 23.59 asti.

01/11/2022 Kalla Active, yrittäjyys

Voiko yrittäjä olla laiska?

Kävin eilen aamulla meressä pulahtamassa, samalla kun hoidin juoksevia asioita. Samalla kun kävelin rantaan, mietin, miten tätä pitäisi tehdä useammin. Olen painanut syksyn taas satalasissa. Olen hoitanut hommia tasapaksun tehokkaasti, mutta samaan aikaan olen huomannut junnaavaani samaa pääraidetta. Siinähän ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta pidemmän päälle se ei vie Kalla Activea eteenpäin.

Samaan aikaan mietin myös, miten haastavaa olisi kehittää ja pitää yllä työkykyä ns. normaaleissa palkkatöissä kaiken silpun keskellä – usein nimittäin minusta silloin tuntui, että pakolliset sisäiset- ja ulkoiset palaverit, sähköpostit ja työajanseurannan täyttäminen veivät suurimman osan ajasta. Ja jos haluttiin ”ideoida”, pidettiin toimiston ulkopuolella kick off, jossa oli määrä olla luova – yllättäen pakon edessä ei yleensä syntynyt mitään jatkojalostettavaa.

Luovuus tarvitsee luppoaikaa

”Suorituksen rentous voi tuoda työhön ihan uusia sävyjä”, sanoo Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen professori Juha T. Hakala, jonka mukaan luovuus edellyttää tietynlaista rytmisyyttä arkeen ja eripituisia taukoja. Taukojen aikana pitäisi kuulemma ymmärtää olla tekemättä mitään. Silloin vain maataan rauhassa ja katsellaan kattoon, mutta kuinka moni tekee tätä todellisuudessa?

Jos isääni jälleen lainaan, hänen mukaansa pääsin nuorempana parhaimpiin suorituksiin urheilukisoissa, kun turha hötkyily ja jännittäminen olivat poissa. Ennätysajoissani tai peleissäni näkyi silloin tuo Hakalankin mainitsema suorituksen rentous. Tuohon siis pyrittiin, mutta sitäkään ei pakolla saanut aikaan – aivan kuin luovuutta ei pysty puskea väkisin, vaan sille pitää antaa tilaa. Kerran kaaduin 1500m juoksukilpailun yhteislähdössä tönimisen seurauksena ja en ole varmaan ikinä juossut yhtä hyvää aikaa. Siinä oli jännitys hetkessä kadonnut, kun näin kilpatovereiden selät noustessani maasta.

Tuohon luovuuteen tai rentoon suoritukseen pääsemistä voi harjoitella, mutta mikä on toimii parhaiten? Se varmaan riippuu niin ihmisestä. Jos päivä on buukattu täyteen, eivät aivot ehdi oivaltaa mitään uutta. Näin ainakin itsellä. Konkreettinen esimerkki on kirjoittaminen – jossain vaiheessa päivää se kyky katoaa kokonaan, sillä aivot eivät enää pysty jäsennellä sanoja, puhumattakaan nasevista sanavalinnoista.

Laiskuusko tuo luovuutta?

Usein ajatellaan, että kaikki yrittäjät tekevät pitkää päivää. Varmasti tämä tietyllä tasolla pitää paikkansa, mutta jollain tapaa ainakin minun on pitänyt opetella vanha lausahdus: ”Eivät ne työt kesken lopu”, jotta laitan koneen kiinni, kun lähden hakemaan minimimmiä päikystä. Toki välillä on vaan pakko palata joihinkin asioihin vielä illalla.

Vuodet ovat myös tuoneet itsevarmuutta sen suhteen, että on voinut tosissaan itse määritellä mitä tekee ja koska. Toki olin alussa vaatealalla pihalla kuin lumiukko ja edelleen tulee päiviä, kun hämmästelen joitain alalla vallitsevia käytäntöjä, mutta onneksi tajusin, ettei niiden tarvitse määritellä Kalla Activea. Teen asiat omalla tyylilläni ja rakennan omanlaistani brändiä. Stressiä ei tule, jos ripottelen ns. luovat työt, kuten kirjoittamisen, viikon eri päiville. Joka tapauksessa tiedän itsestäni tuon, että aivot lakkaavat jossain vaiheessa päivää toimimasta.

Ja mitä tuohon luovuuden tilaan tulee, olen luonteeltani tekijä, joten voin myöntää, että omalla kohdallani kattoon katseleminen ei toimi. Toimiva keino sen sijaan on kävelylenkki tai vastaava, jossa aivot saavat mennä narikkaan. Jos niillä on toissijainen tehtävä ja kroppa johdattaa eteenpäin, pääkopasta usein pulpahtelevat parhaat oivallukset. Nyt vaan täytyy varata ihan tosissaan aikaa myös tähän.

Hain muuten eilen ystävältäni Kalla Activen kuvausrekvisiittaa. Hän oli neulonut sukkia tulevia kuvauksia varten. Eikö olekin ihania? Sanoinkin juuri, että viimeiset 1,5 vuotta kotiasuni on ollut Kallan legginssit, takki ja toppi. Sukat sopivat hyvin tähän! Jos haluat ihastella hänen muita tuotoksia, hänen tilinsä löytyy Instagramista @raikkuneuloo.

27/09/2022 Kalla Active, yrittäjyys

Yrittäjä joka vihaa myymistä

Paljastan teille salaisuuden: Jollain tapaa välillä vihaan myymistä. Kuinka sitten voin olla yrittäjä ja vielä myydä merinovaatteita, jos minulla on näin ristiriitaiset fiilikset myymiseen?

Olenkin kirjoittanut aiemmin, kuinka jo lapsena säästin karkkipäivän karkkeja ja perustin kotiini erilaisia kioskeja – ja nehän myivät kuin häkä. Aloitin nuorena työnteon ja olin esimerkiksi Kuortaneen urheiluopistolla urheiluleirien valmentajana. Siitä hiukan myöhemmin tein ravintola-alan töitä tarjoilijana ja baarimikkona sekä olin myyjänä yliopistoaikoina vaateliikkeessä.

Vaikka ajatellaan, että tarjoilija vain ottaa ruokatilauksen ja vaatemyyjä lyö ostoksen kassakoneeseen, itse koin, että tein aina enemmän. Suht nopeasti myös huomasin, että tuo ”enemmän” hyödyttää molempia. Jos asiakkaaseen sai luotua jonkinlaisen suhteen, hän luonnollisesti usein palasi takaisin ja juttelun lomassa oma työaikakin meni nopeammin.

Harjoittelin usein pieniä extrajuttuja, kuten kertomaan pitkät pätkät ravintolan konjakeista ja viskeistä. Koska edelleen vihaan kyseisiä juomia, enkä edes pysty haistamaan niitä, opettelin ulkoa rimpsut ilman maistamista. Vaikka Suomessa ei ole tippikulttuuria, tienasin usein 20-vuotiaana baarimikkona seuraavan viikon ruokarahat. Kun asiat sai tehdä omalla tavalla, tuo kaikki ei tuntunut myymiseltä.

Missä meni vikaan?

Missä kohtaa sitten tuo suhtautuminen myyntiin muuttui? Kun valmistuin yliopistosta ja menin ensimmäiseen ns. toimistoduuniin, muistan, kuinka sen paikan myyjät pommittelivat puhelimella hokien ilmeettöminä samaa lausetta: ”Ihan yhteistyön merkkeissä soittelen…”

Seuraavissa viestinnän työpaikoissa työnkuvaani kuului osaksi myyminen. Muistan, että ensimmäisenä työpäivänäni minulle annettiin tehtäväksi tehdä myyntiprese isolle terveydenalan organisaatiolle. Sain kansiollisen vanhoja myyntiesityksiä ja tsemppitoivotukset.

Kun kävin kalvoja läpi, ajattelin, että nämä eivät kyllä puhuttele minua. Hetken mietittyäni muuntelin hiukan tulevaan esitykseen tulevia kalvoja. Esitys valmistui ja laitoin sen sisäisesti eteenpäin. Kun sain esitykseni takaisin toiselta konsultilta, hän oli muuttanut kaikki tekemäni muutokset vanhaan muotoon. Tällä tyylillä varmaan moni ei edes löydä ”omaa sisäistä myyjäänsä”, jos hänet suljetaan suoraan valmiin boxin sisälle, eikä anneta luoda omaa boxiaan tai edes sen sisustusta.

Olla oma itsensä

Aikaisemmissa työpaikoissani isoimmat ja pitkäikäisimmät asiakassuhteet ovat syntyneet, kun olen saanut tehdä asiat omalla tavallani. Ehkä ihminen on myöskin silloin aidoimmillaan. Silloin asiat eivät ole myöskään tuntuneet myymiseltä vaan yhdessä tekemiseltä. Näiden kanssa ei myöskään soiteltu mitään: ”Ihan yhteistyön merkeissä soitellaan” -puheluita vaan enemmänkin: ”Moi, miten menee?” -puheluita.

Tämä onkin siis se yksi asia, jonka vuoksi koen, että haluan olla yrittäjä, enkä sulkeutua mihinkään valmiiksi sisustettuun boxiin. Uskon tuotteeseeni ja siihen mitä teen brändin eteen sekä saan rakentaa ihmissuhteita myös työverkostooni omalla tavallani. Näiden asioiden vuoksi Kalla Active -yrittäjyys ei tunnu myöskään myymiseltä.

ps. -15% alekoodi SYKSY15 on voimassa 30.9. asti. Vielä ehdit sen hyödyntää verkkokaupassa.

02/09/2022 Kalla Active, yrittäjyys

Sunnuntaina lähtö Ylläkselle Kalla Activen kuvauksiin

Tekisi mieli sanoa, että valmista on, mutta ei se ihan vielä pidä paikkansa. Kuinka moni pitää pakkaamisesta? Olen muuttanut niin monta kertaa, että olen jollain tapaa oppinut pitämään siitä – se on aina edustanut minulle jonkun uuden alkamista. Tokihan alle viikon reissu ei ole sama asia, mutta koska mukaan tulee meidän minimimmikin, kuvausvaatteiden ja rekvisiitan lisäksi täytyy miettiä normi vaatetus itseni lisäksi hänelle.

Meidän minineiti sanoo päivittäin, että: ”Mennään jo sinne Lappiin” ja muistuttelee, että: ”Äiti, älä pakkaa sitten liikaa.” (Pipsa Possussa äiti Possulla oli lähtenyt pakkaaminen ihan käsistä)

Lisäksi viemme myös Alava Shopin tilauksen samalla. Ja jee Kalla Activea on siis syksystä alkaen pienenä eränä myös myynnissä Äkäslompolon Alava Shopissa. Vuonna 2019 avattu Alava Shop on Suomalaisen muodin ja lifestylen moderni vaateliike.

Viimeisiä silauksia

Pääpiirteittäin asiat ovat reilassa, mutta muuttivia tekijöitä tulee olemaan loppuun asti – siksi siis asioiden ns. hinkkaaminen ja liika suunnittelu kannattaa lopettaa ajoissa. Kuten viimeksi kirjoittelinkin blogiin, kuvausaikataulu on aikalailla kasassa. Ylläs Eventsin Piia kävi viime viikolla tsekkaamassa vielä kerran kuvauslokaatioita ja värejä sekä laittoi muutaman alla olevan kuvan tulemaan. Niin mahtavia maisemia! En malta odottaa!

Kävin kuvaajan kanssa tällä viikolla läpi aikataulun ja hän ottaa vielä videokuvaajan kanssa oman ideointisessionsa. Meillä on yhteensä itseni ja minimimmin mukaan lukien seitsemän mallia. Heille kaikille on suunniteltu kaksi vaatteiden vaihtoa. Mallien ”kuvaus-lookia” ja profiilia on mielestäni mukava aina miettiä. Rehellisesti sanottuna yleensä olen suht nopea ja teen kuvausvaatteiden suhteen aika nopeat päätökset. Tällä kertaa olin jotenkin enemmän lukossa – tai ainakin vaatteet roikkuivat rekissä kauemmin, enkä ”klousannut” valintojani kuin vasta tänään. Ehkä tälle olisi pitänyt pystyä antamaan aiemmin aikaa, mutta kaiken muun tekemisen ohella en ehtinyt ajoissa pysähtyä.

Vaikka kuinka yrittää hoitaa asiat aina ajoissa ennen reissuun lähtöä, vakiona on, että silti juoksee hoitamassa asioita viimeisinä päivinä. Lisämaustetta päivään toi bussireissu lentokentän suuntaan hakemaan kuljetusfirman varastolta viimeiset kuvauskappaleet, jotta sain pakattua ne reissuun mukaan. Tehtaan lähettämän paketin olisi pitänyt olla keskiviikkona perillä kotiovelle toimitettuna, mutta vakio on, että pakettia joutuu aina metsästämään.

Lasten merinopaita ja -housut tulevat syksyllä myyntiin myös sammal-värissä, joten ihana saada nekin nyt mukaan.

Oletko käynyt Ylläksellä?

Viimeksi kuvasimme keväällä yhden tehokkaan päivän The Barössä Inkoossa. Lokaatio oli aivan mieletön silloin ja luulen, että Ylläs tulee myös nyt tarjoamaan parastaan. Nyt kuvauspäiviä on tiedossa kaksi. Ensimmäisenä päivänä kiipeämme Varkaankudun kodalle ja siitä mahdollisesti ylemmäs, toisena päivänä käymme Ylläksen huipulla ja hotelli Arctic Skylight Lodgessa. Mikä on lempi paikkasi Ylläksellä?

Tietyllä tapaa kuvauspäivät ovat yksi parhaita asioita oman vaatebrändin kanssa – näkee vaatteen jonkun päällä ja kerta toisensa jälkeen yllätyn lopputuloksesta. Kuvauksissa olen kuitenkin yleensä aina samaan aikaan totaalisessa jännitystilassa. Tuo jännitys ei onneksi lamaannuta minua, mutta huomaan käyväni ylikierroksilla. Lastenkuvauksissa vielä viimeksi otin viihdyttäjäroolin, jolloin käytin vitsipankkini täysin tyhjäksi, jotta lapsilla (tytölläni sekä hänen päiväkotikavereilla) olisi kiva päivä. Heihin huumorini onneksi upposi ja räkätys vaan kuului minuutista toiseen. Tuon jälkeen oli kyllä omakin takki tyhjä ja taisin nukahtaa minimimmin tavoin samantien päiväuniaikaan.

Parasta on tosin aina ollut se, että olen pystynyt luottamaan ympärilläni oleviin ihmisiin: valokuvaajaan ja videokuvaajaan sekä heidän näkemyksiin. Vaikka itsellä olisi kuinka ns. tarkat ajatukset kuvista, he ovat aina tuoneet niihin omat lisänsä.

Ota seurantaan somessa!

Ota seurantaa Kalla Activen Instagram ja TikTok -tili @kallaactive. Tulen päivittämään kuvia, videoita ja tunnelmia. Tulen myös kirjoittamaan blogiin vielä koosteen koko reissusta. Ottakaa myös Visit Ylläksen sometilit @visitylläs seurantaan ja tai tutustukaan Ylläksen verkkosivuihin. Noita kun luin, iski myös itselle paniikki! Ylläksellä olisi niin paljon tekemistä! Ainakin top3-listalla ovat minimimmillä (ja itsellä) Äkäslompolon uimaranta (Olenhan muuten kertonut, että minimimmi tykkää myös kylmästä vedestä?) sekä Äkäshotellin uima-altaassa polskiminen. Lisäksi haluaisimme nähdä poroja ja nauttia kuvausten ulkopuolella ruskasta.

ps. Lue Kalla Activen vinkit syyspukeutumiseen! Niin naisten kuin lasten merinovaatteet toimivat erinomaisesti syksyllä, sillä ilmankosteuden ollessa korkea, merinovilla mahdollistaa ilman kiertämisen. Tämä pitää käyttäjän kuivana ja lämpimänä. Tämä täytyy itsekin muistaa, nyt kun pakkaan vielä viikonloppuna meille ihan perus vaihtovaatteita. Tätähän siis en ole vielä tehnyt, vaikka matkalaukku täyttyykin nyt kovaa vauhtia.

Hyödynnä koodi SYKSY15 ja täydennä jo nyt merinoa niin omaasi kuin lapsesi vaatekaappiin. Koodi oikeuttaa -15% aleen verkkokaupassa osoitteessa www.kallaactive.com ja on voimassa 30.9.2022 asti.

18/08/2022 Äitiys, yrittäjyys

Nauti nyt -neuvot ja muut suusta pääsevät sammakot

Kun meidän minimimmi oli noin vuoden ikäinen kirjoitin blogiin otsikolla: Ihana kamala äitiys ihmisten oudoimmista kommenteista ja neuvoista liittyen äitiyteen.

Kerroin kuinka elämän varrella onneksi olen jollain tapaa onnistunut suodattamaan epäasiallista kommentointia asiasta kuin asiasta. Kaikkeenhan tottuu (vaikka ei todellakaan tarvitsisi – varsinkaan kuuntelemaan mitään loukkaavaa), mutta myönnettäköön välillä vaan kommentit jäävät soimaan päähän.

”Nauti nyt vielä kun voit”

Muistan, kun eräs äiti kertoi, että häntä raskaana ollessa ärsytti se, kun siihen suhtauduttiin monesti niin negatiivisesti, että jaahas nyt sitten kaikki muuttuu täysin. Ihan kuin elämä loppuisi sen lapsen saannin jälkeen. Huomaan, että tämä aihe pysyy edelleen kommentoinnin puolesta pinnalla. Toki itsellekin ns. aikuisten aika on mukavaa vaihtelua, mutta mielellään otan minimimmin mukaan myös. Elämäni ei ole siis loppunut – olen saanut siihen vain uudenlaista sisältöä.

Koska puolisoni oli töissä lähes koko kesän, vietimme 3-vuotiaan tytsyn kesäloman päiväkodista aikalailla kahdestaan Suomessa reissaten. Monesti totesin hänen olevan parasta reissuseuraa, sillä hän oli niin aidosti innoissaan kaikesta ja vietävän humoristinen. Näihin sain usein epäileviä katseita ja kommentin: ”Nauti nyt vielä, kun voit. Pian hän kasvaa, eikä olekaan niin helppo.”

Mielestäni koomista on aina ollut se, että monet kommentoijat kertovat totuutena, miten asiat tulevat menemään, vaikka tosiasiassa jokainen raskaus tai lapsi ovat erilaisia. Ja mikä hassuinta aina on ollut kuulemma vaikeimmat ajat edessä. Jo vauva-aikoina moni maalaili piruja seinille ja yksikään heidän ennustuksista ei toteutunut. Lapseni luonne on jo nyt todella vahvasti esillä eli en siis usko tuon positiivisuuden ja iloisuuden sekunnissa katoavan. Ja vielä niin kauan, kun jatkan myös meidän keskinäistä suhteen rakentamista, luulen, että meidän keskinäinen huumori ja reissut vain paranevat entisestään.

Markkinoinnin dilemma

Yrittäjälle markkinointi on ikuinen dilemma ja siinä ei voi välttyä kommentoinnilta. Kun olin osakkaana edellisessä työpaikassani markkinointi- ja viestintätoimistossa, asiakkaamme sponsoroi olympiajoukkuetta. Tämän sponsoroinnin seurauksena mekin olimme kerran kuukaudessa tervetulleita olympiatreeneihin, joissa joka kuukausi tutustuttiin uuteen olympialajiin. Pääsimme monen eri lajin treenin ja valmentajana oli sen lajin olympiaurheilija. Tein usein omaan @Ninniohia-sometiliini postauksen treenistä. Kerran eräs vanha tuttuni kyseenalaisti näitä postauksia ja sanoi: ”Taidat olla vähän liian fiiliksissä näistä treeneistä?” Vastasin hänelle: ”Niin…sitä kutsukaan markkinoinniksi.”

Vaikka toki nautin näistä treeneistä täysillä ja kerroin mielelläni päivän kulusta, eniten treenit kuitenkin toivat näkyvyyttä meidän firmalle, sillä sisältö oli hiukan erilaista kuin yleensä.

Näistä kommenteista usein siis vain hölmistyy eikä ehkä ymmärrä, että tosiasiassahan tuo kundi oli vain kateellinen. Suomalainen vain usein ajattelee, että ei saisi itseään tuoda liikaa esiin ja huomaan itsekin harhautuvani välillä tuolle polulle omien julkaisujen kohdalla. Tosiasiassa kivoista kommenteista päätellen pitäisi enemmän kirjoittaa blogiin ajatuksia liittyen perhe-elämään, äitiyteen, yrittäjyyteen ja Kalla Activeen. Näistä tulee myös eniten kannustusta.

Ja nyt jos koskaan on huomannut, että ihmiset haluavat kuulla tarinoita brändin takaa. ”Ai se on sun oma brändi? Mistä sä tuon nimen keksit?”, onkin ollut yleisin kysymys. Näihin kysymyksiin olen vastannut enemmän kuin mielellään, sillä kai tietynlaiset uratarinat aina myös inspiroivat muitakin ihmisiä omien haaveiden parissa. <3

11/08/2022 Kalla Active, yrittäjyys

“Eikö sua pelota yrittäjyys?”

Multa kysyttiin jälleen yksi päivä, että eikö yrittäjyys pelota? Tämä on jotenkin niin ikuisuuskysymys, sillä päiviä on erilaisia, mutta pelkoa se ei kuitenkaan ole – ehkä tietynlaista epätietoisuutta. Matkan varrella tuo epätietoisuus on suurimmaksi osaksi paljastunut kuitenkin vain hyväksi. Se on myös ihmistyyppi kysymys ja asiat luonnollisesti vaihtelevat alakohtaisesti.

Yrittäjyys, terveys ja jaksaminen

Yrittäjyyden dilemma on usein se, että välillä on vaikea höllätä. Se taas johtaa ainakin itselläni kierteeseen, että seuraavakin päivä takkuaa. On totta, että väsyneenäkin tietyt rutiiniasiat pitää hoitaa, mutta jos aivotoiminta on nolla, ainakin itselläni on mahdotonta tehdä mitään kirjoitus- tai suunnittelutyötä.

Juoksin eilen aamulla taas 3 vee minimimmin polkupyörän vieressä päiväkotiin. Hyvänhän heräämisen siinä saa, mutta tosiasiassa juoksen niin kauan kuin polkupyörän jalkajarrun käyttö alkaa tulla häneltä enemmän rutiinilla. Postinkantaja sanoi minulle paluumatkalla: ”You have so much energy.” Kiitin ja mietin, että niin tänään on taas energiaa – eilen oli eri fiilis. Välillä on taas päiviä, jolloin ei koe olekaan niin kaikkivoipa – mutta niihinkin päiviin osaan suhtautua jo armollisemmin. Jollain tapaa olen joutunut opetella tuollaisina hyväksymään tuollaiset päivät. Tosiasiassa pieni tauko on ainoa tapa saada oma jaksaminen takaisin.

Mikä sitten voisi pelottaa?

Mitkä asiat yrittäjyydessä voisi pelottaa? Ehkä oman yrittäjyyden ympärille linkittyy juuri se jaksaminen. Päiviä määrittelee terveys ja vahvasti se, että niitä töitä pitäisi myös jaksaa tehdä. Faktahan on se, että yrittäjänä ei ole samanlaista mahdollisuutta kuin palkkatyöläisellä levätä, jos sairastuu. Itselläni vielä on nyt viimeisen 5 vuoden aikana alkanut kroppa paukkua eli kilpaurheilun jäljet ovat alkaneet näkyä kulumina ja murtumina. Osa on korjattavissa ja osa ei.

Kun viime viikolla kävin näyttämässä selkääni urheilulääkärillä, ymmärsin jälleen kerran, miten omaa terveyttä saa arvostaa. Selkäni paukahti kesällä, kun olin nostamassa minimimmiä lattialta. Lämpöaalto valtasi koko alaselän ja puolisoni tuli auttamaan minut lattialta. Röntgenissä näkyi rasitusmurtuma, joka oli varmaan ollut tuloillaan jo monia vuosia lentopallon myötä, mutta nyt sai viimeistelyn vain pienellä harhaliikkeellä. Murtuma on ilmeisen yleinen juuri ihmisille, joilla taustaa lentopallosta, jääkiekosta tai telinevoimistelusta. Pystyn selälläni hyvin liikkua eli suurin kipu poistui parin viikon jälkeen, mutta tunnen kohdan koko ajan, kun esimerkiksi aamuisin juoksen minimimmin pyöräillessä päiväkotiin.

Eilen myös totesin puolisolleni, että on varmaan aika käydä jälleen tyhjäämässä polveni. Siinähän on edelleen ganglio eli sinne kerääntyy nestettä repeytyneen kierukan vuoksi. Osahan oikean polven kierukasta operoitiin yli vuosi sitten, (vasen jo aiemmin) mutta tuota puuttuvaa osaa en ainakaan tällä hetkellä ole menossa operoimaan, sillä repeytymä on sellaisessa kohtaa, että ei ole takeita, että se auttaisi asiaan. Väliaikaisratkaisuna olemme päättäneet lääkärin kanssa, että käyn sitä tietyn väliajoin vaan tyhjentämässä, jolloin neste ei tuo sinne ylimääräistä kipua.

Kuka kannattelee tai nostaa pintaan?

Kun tekee yksin töitä, yksi asia mikä edelleenkin aina ajoittain saattaa pulpahtaa pintaan on se, että ei ole ketään pelastamassa, jos jokin asia menee pieleen.

Olen ehkä sen luonteinen, että olen tottunut hoitamaan paljon asioita yksin. Tuo luonteenpiirre on myöskin ollut välillä mun heikkous, sillä avun pyytäminen ”mä hoidan, mä hoidan” -asenteen ihmiselle on vaikeaa. Noihin tilanteisiin olen yrittänyt kerätä mun ympärillä laajan vakio joukon oman alansa ammattilaisia, keitä voin työllistää, jos jossain tarvitsee apua. Kaikkea ei onneksi tarvitse itse osata. (Sen olen vihdoin oppinut)

Kuka biffaa?

Yrittäjyydessä yksi merkittävä asia on myös raha. Totta puhuen se ei itsellekään ole se mieluisin aspekti, mutta koska myyn merinovaatteita, sen suhteen on pakko olla sujut – lähinnä se, että osaa ennakoida 6-7 kuukauden päähän seuraavat ostot tehtaalta ja luonnollisesti myöskin sen, että on varaa maksaa tilaus. Olen vanhainaikainen ja kerään edelleen tulot ja menot exceliin. Lukujen pyörittely ei ole itseäni ikinä ahdistanut, mutta mielestäni taitolaji on myös lopettaa pyörittely ajoissa.

Aika monella yrityksellä on luonnollisesti aika tarkat tavoitteet ja luvut määritelty seuraavalle vuodelle. Monet vaan usein kuluttavat enemmän aikaa niiden pyörittelyyn kuin itse päätöksiin ja tekemiseen. Voisihan sitä ikuisesti suunnitella ja vatvoa, mutta ainakaan oma ja Kalla Active -taival eivät olisi menneet sillä yhtään eteenpäin.

Tyhmänrohkea

Kuten olen aiemmin sanonut, itselläni Kalla Activen alku oli niin puhdas syvään päähän hyppääminen. Ala vaihtui ja päivät olivat yhtä asioiden selvittämistä. Tämän vuoksi olen kokenut, että tekeminen on koko ajan helpottunut – ihan vaan senkin vuoksi, että tietyt käytänteet tuovat rungon ja säästävät aikaa.

On päiviä, että edelleenkin tuntuu aika hullulta, että lähdin kehittämään kokonaan omaa brändiä, mutta olen kokenut, että olen siitä tyhmänrohkeudesta saanut jo nyt pienen palkkion. Jo se piristää, että jengi uskoo ja tykkää. Yrittäjyydessä varmaan tärkeintä on nimenomaan, että pystyy 100% seistä tuotteensa tai palvelunsa takana.

Muistan edelleen, kun hain pyörällä ensimmäisten vaatekappaleiden protoversiot postista. Tehdas siis lähetti mallikappaleet meidän luonnosten ja suunnitelmien pohjalta. Matkalla mietin, että: ”Ei saakeli! Mitä jos ne ovatkin aivan kauheita?” Onneksi matka postiin oli suht lyhyt ja en ehtinyt kovinkaan paljon asiaa miettiä. Kun avasin paketin ja näin mallikappaleet, olin itkeä onnesta! ”Ai ne oli näin hyvät”, muistan miettineeni samalla, kun hypin ilmaan. Tuolloin ensimmäisen kerran mietin, että tästä kyllä tulee super juttu.

25/07/2022 Äitiys, Kalla Active, yrittäjyys

Yrittäjän lomaviikot ja uuden Kalla Active -malliston muokkausta

Kesä on kyllä ihanaa aikaa. Jos ei olla minireissailtu, eniten ollaan vietetty aikaa meidän takapihalla. Samalla kotona ollessa mini mimmi on uinut, pyöräillyt ja pitänyt kesäkeittiötä ja jäätelökioskia pystyssä. Mä taas olen yrittänyt (aina kun vaan mahdollista) relata. Samalla seurailen, kun pakettiauto kurvaa hakemaan Zalandon paketteja.

Uuden malliston muokkausta

Kalla Activen kesä 2023 malliston protot tulivat viime viikolla ja naisten ja lasten vaatteet saivat viime viikolla kyytiä. Senttejä sisään, senttejä lisää tai sitten keksittiin kokonaan uusi ratkaisu tulevaan vaatteeseen. Sanoinkin juuri, että oikeastaan heinäkuu oli täydellinen aika tehdä uuden malliston muokkaukset, sillä nyt oli vähemmän muuta hommaa. Ihan kuin olisi ollut aikaa enemmän miettiä sävyjä ja yksityiskohtia.

Naistenvaatteissa mun tiimiläisenä on kaima Jenni, joka alunperin teki Kalla Activelle harjoittelun ja opparin. Nykyään hän on yksi mun vakio friikuista, joita työllistän. Hän on oppinut jossain määrin jo lukemaan mun ajatuksia ja on myös järjen ääni, kun mun ideat leikkausten tai yksityiskohtien myötä lähtee liian laukalle.

Lasten vaatteissa mun tiimiläisenä on ihana Emilia. Huippua on päästä aina höpöttämään jollekin ideat ja miettimään yhdessä, mitkä olisi järkevä toteuttaa. (Mun puhetulva on vaan aina koominen – Onneksi Emilia osaa suodattaa) Alla oleva mekko, joka on mun päällä tulee muuten mustana myyntiin ensi talvena – can´t wait!

Itsensä kehittämistä

Äitiys kehittää myös joka päivä. Kun vuosi sitten alkukesästä Sohvi alkoi potkupyöräillä rampissa, olin saada sydärin. Onneksi siinä hommassa nopeasti tajusin pysyä kauempana ja ymmärsin, ettei millekään oppimiselle ole olemassa ”oikeaa ikää” ja luottaa vaan, että se handlaa.

Tänä kesänä kun Sohvi on alkanut pyöräillä ilman apupyöriä, oon yrittänyt olla saamatta sydäriä. (Jarrutus kaipaa hieman vielä viimeistelyä..)

Vaikka oma reagointi on nykyään huomattavasti chillimpi, tottuukohan tähän ikinä kokonaan? Jotenkin sitä on ihan täysin unohtanut, kuinka rämäpää itse on ollut.

25/05/2022 Kalla Active, yrittäjyys

”Mitäs ajattelit nyt kesällä tehdä, kun myyt niitä talvivaatteita?”

Multa kysyttiin yksi päivä: ”Mitäs ajattelit nyt kesällä tehdä, kun myyt niitä talvivaatteita?” Tähän rehellisesti sanottuna teki mieli vastata: ”Nostaa jalat pöydälle ja ottaa oluen.”

Mutta todellisuudessahan merinovaatteet eivät ole vain talvivaatteita, vaan ne ovat ympärivuotiseen käyttöön. Merinovillalaatuja on toki erilaisia: on paksumpia ja ohuempia – erilaiseen käyttöön.

Suurin osa Kalla Activen vaatteista on ohuen ohutta. Neuleet taas luonnollisesti ovat paksumpia, vaikka nekin ovat nykyään mulla must tuotteina ottaa mukaan mökille, että tarkenee iltasella istua kuistilla. Niin eli vaatevalikoimaa piisaa myös kesälle ja hommaa siinä sivussa (ja toivottavasti myös olutta siellä mökin kuistilla).

Ympärivuotiseen käyttöön

Se on totta, että lähdin kehittämään talvella Kalla Activea, kun omat merinokalsarini repesivät pepun kohdalta ja kyllästyin lapseni merinovaatevalikoimaan. Ulkoilemme paljon ja luonnollisesti yleensä sisään tullessa alin kerrasto jäi päälle aika usein vahingossa koko päiväksi. (ja tähän kalsareissa hillumiseen kyllästyin)

Kalla Activen vaatteissa tavoitteena oli saada niin naisille ja lapsillekin kohtaamaan merinovillan toiminnallisuus ja kaunis kotiasu. Talvella julkaisimme myös arki- ja työmalliston SELJAN, jossa sama idea säilyi. Vaatteet ovat käytännöllisiä ja nättejä, mutta ne eivät ole epämukavia päällä ja saavatkin jäädä vahingossa, vaikka koko päiväksi päälle.

Mitä agendalla kesällä

Ensi kesän malliston suunnittelu on nyt liikahtanut myös eteenpäin ja olin juuri protoista (mallikappaleista) yhteydessä tehtaan suuntaan. Näistä lisää kuitenkin myöhemmin. Saan juhannuksesta elokuun alkuun hyödyntää pikku assarin apua, kun päiväkoti on kiinni. Hän on niin innolla aina auttamassa ja pyytää saada tulla mukaan.

Nyt tämän kesän suosikiksi noussut SELJA-toppi ja se on valmistettu 93% merinovillasta ja 7% elastaanista. Tämän vuoksi sen kangas on ohuen ohut ja joustava. Toppi on jää vuoden ympäri käyttöön, sillä hengittävän merinovillan ansiosta se soveltuu erinomaisesti viileillä ilmoilla alustopiksi ja lämpimillä keleillä vaikka hameen kanssa. Sama toppi löytyy myös KUURA-mallistosta lapsille!

Myyntijuttujen lisäksi tiedossa on syksyn kuvausten suunnittelun laittamista pakettiin. Tuntuu hassulta, että vaikka juuri saimme niin lasten kuin naistenkin vaatteiden kuvaussessiot valmiiksi, täytyy ottaa uusi agendalle. Suomi on kaikkine vuoden aikoineen värien kirjo – ja on ihana yrittää ikuistaa niitä Kalla Activen vaatteiden kanssa.

Oletko jo kurkannut naisten vaatteiden videota, joka kuvattiin ihanassa The Barössa? Tai lasten repeilyä Tuomarinkylän kartanolta?

30/04/2022 Juhlat, Kalla Active, Perhearki, yrittäjyys

Hektinen huhtikuu ja vaatteet myynnissä nyt Zalandossa!

Samaan aikaan kun huhtikuu tuntui todella pitkältä, se sujahti sekunnissa ohi. Oikeastaan vasta viime viikkojen kalenteria katsomalla huomasin, että hässäkkää on ollut. Samaan aikaan kuun sisällä talvi vaihtui myös virallisesti kevääksi.

Jaoin viikko sitten LinkedInissä postauksen: ”Varsinkin yrittäjillä on välillä paha tapa jäädä jumiin oman päänsä sisälle – hirveästi tapahtuu koko ajan, mutta mistään ei oikein muista kertoa. Tämän kuitenkin haluan jakaa, sillä tämä on oikeasti siisti juttu!”

Kalla Activen merinovaatteet ovat vihdoin myynnissä Zalandossa. Jollain tapaa tämä oli itselleni hyvä merkkipaalu, sillä kyse ei ole vain omasta liiketoiminnasta vaan omasta brändistä, jota olen tyhjästä lähtenyt tekemään värimaailmasta lähtien. Ehkä tämä toi myös itselleni sellaisen muistutuksen, että tämä tosiaan tapahtuu, eikä kaikki ole vain ainoastaan minun pään sisällä.

Sanoinkin siskolleni pari päivää sitten, että tuntuu, että kaikki asiat ovat elämässä muuttuneet hurjasti viimeisen kolmen vuoden aikana – lähtien jo siitä, että melkein 3 vuotta sitten minusta tuli äiti. Aikaisemmassa elämässäni ei ollut sinänsä mitään vikaa, mutta nyt en voisi edes enää kuvitella palaavani siihen. Kallan Activen suhteen olen myös hypännyt johonkin kovaa vauhtia menevään junaan, enkä yhtään tiedä, mihin se on matkalla. Sen ainoastaan tiedän, että aion nauttia koko matkasta.

The Barö taivaallisena kuvauslokaationa

Viime viikolla olimme kuvailemassa Kalla Activelle myös mainosmateriaalia ihanassa saaristohotelli The Barössä Inkoossa. Jos et ole aiemmin vieraillut siellä, suosittelen ehdottomasti buukkaamaan viikonloppuloman sinne. Luonto, maisemat ja tunnelma ovat siellä kuin postikortista.

Kuvaustiimiimme kuului kahden hengen videokuvaustiimi, valokuvaaja ja kolme mallia. Kiitos vielä koko jengille! Näin jo eilen videosta pienen pätkän, enkä malta odottaa, että saan näyttää sen muille myös.

Vapun valmistelut ja juhlinnat

Olen itse aina pitänyt vapusta. Olen loppukevään lapsi ja vappu on ollut kuin virallinen lupaus kesästä, ja siihen kiteytyy oikeastaan vaan hyvää mieltä ja kepeyttä.

Sykähdimme muuten lapseni päiväkodin vanhempaintoimikunnan kanssa myös viime viikolla ja keräsimme vappupallomyynnillä lasten tulevaan kevätriehaan rahaa. Ei sitä kovin usein täytä 90 palloa heliumilla. Tyttöni oli aivan onnesta myyty, kun näki jumppasalin pallomeren.

On ollut ihana myös huomata lähiaikoina, miten päiväkodit ja yleensäkin ihmiset ovat alkaneet jälleen järjestää enemmän yhteisiä juhlia lapsille ja heidän vanhemmilleen. Korona-aikahan supisti jollain tapaa elinpiiriä. Tyttöni ryhmällä oli vappujuhlat vappudiscoineen sekä kävimme hänen ystävän perheen luona aloittelemassa vappua. Viikonloppuna juhlat jatkuu ja taloyhtiömme pihassa on taas vappupäivänä tutut vappujuhlat naapuriperheiden kanssa.

Hauskaa vappua kaikille!

15/04/2022 Kalla Active, yrittäjyys

Yrittäjyyden ja palkkatyöläisen ero

Ihmiset kokevat yrittäjyyden ja palkkatyöläisen erot erilaisina. Sehän on luonnollista, sillä jo ammatteja on satoja – puhumattakaan yrittäjyyden muodoista. Erot tulevat esiin laajalla skaalalla riippuen siitä, kuka asiaa kommentoi.

Kärjistettynä jollekin yrittäjälle vakituinen työpaikka voi tuntua suorastaan vankilalta, kun taas tyytyväiselle palkkatyöläiselle ajatus yrittäjän elämästä on painajainen.

Palkkatyöläinen saa heti käyttöönsä työnantajan resurssit, palkan säännöllisesti ja korvauksen, vaikka sairastuukin. Elämä ja taloudellinen turva ovat ehkä enemmän ennakoitavaa.

Usein sanotaan, että yrittäjät arvostavat eniten vapautta. Toisaalta vapaus tuo myös vastuuta. Kun firma perustetaan, hän on vastuussa niin tuotekehityksestä, markkinoinnista, myynnistä, kalustosta kuin muustakin yritykseen liittyvästä. Itse toki ulkoistin heti kirjanpidon, sillä mielestäni se oli ensimmäinen asia, joka oli hyvä saada omista näpeistään pois.

Mikä sopii itselle?

Sanoin eräs päivä puolisolleni, että luulenpa, ettei minusta olisi enää ns. normaaliin palkkatyöhön. Toki mitkään asiat eivät ole tähtiin kirjoitettuja, mutta tällä hetkellä olen vahvasti sitä mieltä. Tämä käsitys on toki muodostunut vuosien saatossa, mutta viimeisen vuoden aikana vahvistunut entisestään. Tällä hetkellähän sen lisäksi, että kehitän omaa Kalla Active -merinobrändiä ja sen verkkokauppaa eteenpäin, teen viestintää ja markkinointia muutamalla eri taholle/hankkeelle.

Koin ehkä aikaisemmin raskaaksi tietynlaiset työyhteisöt. Ehkä omalla kohdalle sattui aina niitä, joissa oikein aisti, ettei henkilökemiat ihmisten välillä kohtaa tai yhteisöä jyräsi tyranni omilla johtamismetodeillaan.

Vaikka olen tiiviissä yhteistyössä eri organisaatioihin, saan jäädä tietyllä tapaa kaiken ulkopuolelle. Ulkoa laskutettavana apuna, minulla on oikeuskin jäädä kaiken tuon ylimääräisen ulkopuolelle.

Yrittäjyyden yksi toimintatapa

Ulkopuolista apua on yrityksen helppo ostaa, sillä heillä ei ole samoja velvoitteita kuin normaalin palkkatyöläisen kanssa eikä häneen liittyviä kuluja. (Yrittäjähän hoitaa itse kulunsa) Jos esimerkiksi yritys tarvitsee apua viestintään, voi tehtäviä antaa isona könttänä tai yksitellen artikkeliaihe kerrallaan. Usein minulle annetaan tehtäväksi suunnitella pidempi pätkä toimenpiteitä markkinointiviestinnänsuunnitelmaan ja lähteä toteuttamaan sitä.

Olen huomannut, että välillä organisaation muiden työntekijöiden, jotka eivät varsinaisesti liity oman tekemisen tai hankkeen ympärille, saattaa olla vaikea ymmärtää ulkoa ostetun resurssin toimintatapoja. Itse olen tottunut tekemään asiat halki poikki ja pinoon -mallilla. Siinä vaiheessa, kun moni vielä pyörittelee peukaloita, olen jo tehnyt suunnitelman ja lähtenyt toteuttamaan sitä. Tuo tapa sopii totta puhuen myös yrittäjällekin.

Hassua on siis, että oman toimintatapamallin vuoksi usein päämäärätietoisuus ja selkeä visio koetaan joustamattomuutena. Jos olen ulkoa ostettu resurssi, en vaan voi haahuilla seitsemää tuntia ja laskuttaa sitä samaa tuntimäärää. Monet taas haluavat mutustella alkuviikon jotain asiaa ja monen päivän harkinnan jälkeen lähtevät tekemään. Moneen asiaan otetaan myös usein päättämään liian monta ihmistä. Koko firman perillä pitäminen kaikkien yksiköiden asioista ja pahimmassa tapauksessa vielä osallistaminenkin kaikkeen on käytäntönä joissain yrityksissä, mutta ajankäytön ja resurssoinnin puolesta se ei mielestäni ole kannattavaa.

Millaisia asioita teillä on tullut vastaan yrittäjänä?

24/03/2022 Blogit, Kalla Active, yrittäjyys

Intopiukeena myyntiin tulleesta uudesta SELJA-merinomallistosta

Niin kauan kuin muistan, olen aina vaihtanut vaatteet heti, kun tulen töistä kotiin. Nyt olen tehnyt töitä kotoa viimeisen vuoden, mutta toki palaverit tai muut menot saavat poistumaan kotoa. Yleensä välittömästi, kun olen saanut ulko-oven lyötyä kiinni, olen repinyt farkkujen napit auki ja laittanut jotain mukavampaa päälle.

Jos ensimmäinen K alla Activen USVA-mallisto haastoi ajatuksen aluskerrastosta ja todisti, että käytännöllinen voi olla myös kaunista, halusimme tämän malliston olevan kotiasun ja työasun yhdistelmä. Tarkoitan työasulla sellaista siistiä, toimistokelpoista asua. ”Kun tulee kotiin töistä, tarvitseeko aina vaihtaa vaatteet?”, oli ajatuksena, kun aloimme ideoida mallistoa.

Kiire myös niin perhe- kuin työarjessakin haastaa vaatetuksen. Varsinkin tuolloin arvostan enemmän ja enemmän helppoja, mukavia ja toimivia vaatteita. Kun vaatteet sopivat moneen, ei niitä tarvitse pysähtyä miettimään. Tähän kirsikkana kakussa on vielä se, että ne miellyttävät silmää. Ensimmäisten tuotteiden joukossa myyntiin tulevat housut, toppi ja tunika. Syksyllä mallisto täydentyy vielä pidemmällä villatakilla.

Mikä ilme?

Halusimme ulkonäöllisesti vaatteiden olevan klassisia ja ilmeeltään selkeitä. Pienet harkitut yksityiskohdat, kuten vyölenkit, laskokset ja leikkaukset tuovat kivan lisän housuihin. Malliston pääväreinä ovat tumma ja vaalea savi sekä rosa.

SELJA-malliston tarkoitus oli myös osoittaa, kuinka monipuolinen materiaali merinovilla on – se sopii ihan yhtä lailla arki- kuin työvaatetukseen. Ja ennen kaikkea muuhunkin kuin urheiluun.

Naisten tuotevalikoimaa laajennetaan tulevaisuudessa myös lisää arkeen sopivilla vaatteilla, joita on helppo käyttää eri tilanteissa. Näistä kuitenkin lisää myöhemmin. Haluaisin ajatella, että ”Less is more”. Pyrimme siihen, että vaatteet ovat helposti yhdisteltävissä ja asusteilla eri tilanteisiin muunnettavissa.

Itse odotin näistä vaatteista eniten merinotoppia. Talvisin tykkään pitää ohutta hengittävää matskua paitojen alla. Kesällä vakiovaatteeni on toppi ja hame. Lisäksi minulla oli hinku saada farkkujen tilalle töihin jotkut ns. siistimmät housut (mutta mitkä tuntuisivat rennolta päällä).

21/03/2022 Kalla Active, yrittäjyys

Yksi välietappi saavutettu – vihdoin lasten uusi merinomallisto myynnissä!

Kun aloimme kehittää lasten KUURA-mallistoa, Kalla Activen verkkokauppa ei ollut edes vielä silloin auki. Tuntui hassulta miettiä jo seuraavia askelmerkkejä, kun ensimmäinenkään pulla ei ollut tullut vielä uunista ulos – ennen kaikkea täysin hullua oli yrittää uskoa omaan tekemiseen, vaikka ensimmäisistäkään tuotteista ei ollut kuullut kuin pieneltä ryhmältä palautetta. Se palaute tosin oli uskomattoman positiivista, joten yritin ns. heikkoina hetkiä kaivella näitä kommentteja mielestäni.

Aktiivinen arki

KUURA-malliston lähtökohdat olivat samat kuin naistenkin USVA-malliston kohdalla: voiko käytännöllinen ja toimiva kerrasto voisi olla myös kaunis ja jokapäiväinen asu? Useinhan pulkkailujen tai ulkopäivien jälkeen se kalsarikerrasto jää lapselle päälle – talvisin kylmemmillä ilmoilla sen pitäminen yllä on melkein välttämättömyys, ettei palele. Kuitenkin mietin aina, miksi kerrastojen pitää olla niin rumia? Miksi ne eivät voisi olla veikeitä ja kivan värisiä? Ja koska malliston materiaali on ohutta ja hengittävää merinovillaa, vaatteita voi käyttää ympäri vuoden.

Mielestäni onnistuimme hyvin yhdistämään KUURA-mallistossa toimivan kerraston ja kauniiin arkiasun. Mallistoon kuuluvat paita, housut, reisitaskuhousut, toppi ja tunika. Lasten tuotevalikoimaa laajennetaan tulevaisuudessa myös lisää käytännöllisillä arkeen sopivilla vaatteilla.

Arkea helpottaa monikäyttöisyys

Matkan varrella on ollut uskomatonta huomata, miten monenlaiseen käyttöön merinovilla taipuu ja myös vaatteen ulkonäkö tukee tätä. Toimivuus, ominaisuudet ja kauneus ovat totisesti yhdisteltävissä.

Moni kannattaa varsinkin lapsilla puuvillaisia vaatteita. Puuvilla kuitenkin sitoo kosteutta itseensä eikä siirrä sitä ulompiin kerroksiin. Puuvillaisissa vaatteissa palelu on yleisempää, sillä ne kostuvat helposti, eivätkä kuivu nopeasti. Ihoa vasten merinovilla ei myöskään kutita paksumpien villalaatujen tavoin. Merinovillakuitu voi imeä itseensä 30% oman painonsa verran kosteutta tuntuen edelleen kuivalta ihoa vasten. Merinovilla pystyy reagoimaan kehon lämpötilaan. Se on talvella kylmällä ilmalla lämmin ja kesäisin viileä ihoa vasten.

Malliston pääväreinä ovat mustikka, rosa ja tumma savi. Mikä väreistä on teidän suosikki?

25/01/2022 Äitiys, Kalla Active, Perhearki, yrittäjyys

Entä jos kaikki on ihan hyvä näin?

Huomaan oman vanhenemisen niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin, että väsyy herkemmin. Moni muukin on varmaan huomannut saman? (hehe)

Kun tämä vuosi alkoi, tuntui, että hyppäsin liikkuvaan junaan. Se ei onneksi haitannut minua, sillä olin ehtinyt parantua jo keuhkoputkentulehduksestani ja jouluisesta sairauskierteestäni. Pikku tyttömmekin oli onneksi vihdoin tervehtynyt. Totesin moneen kertaan, miten onnellinen olen, kun normaali arki toimii, ilman mitään sen kummempaa säätöä, jota koko syksy oli. (Koputin toki moneen kertaan puuta, etten mene maalailemaan piruja seinille)

Asenne ja hampaanpureminen

Sanotaan usein, että asenne ei paranna sairaudesta, mutta kun kuume nousee korkealle ja huonoa oloa pukkaa, ilman asennetta ei arkea saa pyörimään. Kun syksyllä moneen kertaan tyttöni kanssa sairastelimme (usein yhtä aikaa) en jostain syystä tunnistanut itseäni lainkaan. Kaikki vähätkin voimat meni päivistä selviämiseen. Totta puhuen vihaan tuota olotilaa.

Kun joulun jälkeen yksi antibioottikuuri oli taas syöty, rukoilin, että vuosi 2022 menisi terveemmissä merkeissä. Toki tällä hetkellä moni muukin elää varmasti samassa tilanteessa – osa sairastaa päiväkodin tauteja, osa taas koronan eri volyymilla.

Somessa joku juuri totesi, että ihmetteli ennen äidiksi tuloa, miksi joku haluaisi juoda kofeiinipitoista juomaa, kuten Finrexin kuumeeseensa – silloinhan on juuri parasta vain kaivautua peittojen alle ja nukkua koko päivä. Nyt hän kuulemma ymmärtää lääkkeen käyttötarkoituksen paremmin.

Jaksaminen ja tuki

Useinhan en oikein osaa edes myöntää, etten jaksa ja voimat loppuvat.

”Tuolle lapsen sairastelulle ei vaan voi mitään ja valitettavasti siinä se kotona tekevä yrittäjä joutuu kärsimään”, sain viimeksi toteamuksen, kun uskaltauduin toteamaan, että meidän koko syksyn sairauskierre vie omatkin voimat – puhumattakaan työnteon vaikeudesta.

Oletteko ikinä miettineet, kenelle te sen uskallatte myöntää tai näyttää? Kenen kanssa on turvallista olla hauras? Lievästi sanottuna minulle on tyypillistä käydä terveenä hieman jopa ylikierroksilla. Tämä on kuitenkin hyvä juttu, sillä yleensä olen myös aikaansaava. Normaalisti ajattelen, että mikään ei ole mahdotonta.

Mieleeni tulee heti kaksi konkreettista tilannetta, joissa olen saanut tukea – ja miten hyvältä se onkaan tuntunut. Kävin yli kymmenisen vuotta sitten silmäleikkauksessa, ja olin todella jännittynyt tilanteessa. Hoitaja oli kuitenkin maailman ihanin ja heti alkumetreiltä saakka tuntui, että olen turvassa. Kun operaatio alkoi, hän otti minua kädestä ja rauhoitti sillä entisestään minua. Toinen tilanne oli lapseni syntymä. Vaikka hänen syntymä kesti 48,5 tuntia, kätilö omalla uskollaan minuun sai minunkin sinnikkyyden kasvamaan.

Elämä on hyvä näin

Olen muuttanut niin moneen kertaan, että en välttämättä ikinä enää jaksaisi muuttaa. Totesin jo noin 5 vuotta sitten, etten aloittaa koko elämän rakentamista alusta. Nuorempana se oli jännittävää, kun sai lähteä tutkimaan, millaisia kahviloita naapurikulmilta löytyy ja mistä löytyy lähikauppa. Puhumattakaan kaikista niistä uusista ihmisistä, joita toivoin tapaavani. (Olen mm. muuttanut Turkuun 18-vuotiaana, sillä se oli melkein ainut kaupunki Suomessa, jota en tuntenut kovin hyvin.)

Elämän rakentaminen alusta tuli itselleni mieleen syksyn aikana, kun olin huonossa kunnossa. Jotenkin siinä kuumeessa ja heikossa kunnossa aloin miettiä, miten työlästä tuo kaikki olisi. Jopa tuo kaikki työ, jota olen Kalla Activen eteen tehnyt (ilman vaatealan kokemusta) hirvitti jollain tapaa, sillä voimat olivat niin vähissä. Ehkä noina hetkinä kannattaa vaan yrittää hoitaa päivä läpi ja mennä ajoissa nukkumaan, eikä turhaan miettiä.

Faktahan on kuitenkin se, että kun kuume laski ja me parannuimme, minulla oli miljoona uutta ideaa päässäni. (ei onneksi kuitenkaan muuttojuttuja, sillä olen aidosti onnellinen täällä meidän nykyisessä yhteisöllisessä kuplassamme)

23/01/2022 Äitiys, Mietteet, Perhearki, yrittäjyys

Operaatio “oman itsensä päivitys”

Luin somessa julkaisun, jossa nainen lapsen saannin jälkeen tunsi kadottaneensa itsensä. Hän kehotti ihmisiä vielä miettimään ovatko valmiita hankkimaan lapsen, sillä sen jälkeen mikään ei enää entisensä.

Ymmärrän, että ihmiset kokevat asioita eri lailla, mutta mieleen tuli samalla myös toteamus, jonka kuulin, kun opiskelin yliopistossa. Henkilö kehotti nauttimaan opiskeluajoista ja vinkkasi, ettei kannata liian aikaisin mennä työelämään, sillä sen jälkeen mikään ei ole enää entisensä.

Tuolloin jo muutaman vuoden jatkuvan yöjuoksun jälkeen mietin, että Jumalalle kiitos, ettei mikään ole entisensä, vaan siirtyminen työelämään tuo itselleni uuden vaiheen elämään. Kaikesta siitä juhlimisesta huolimatta (onneksi) valmistuin ennätysajassa ja innolla hyppäsin kohti uusia seikkailuja. Muutos ei siis aina ole huono, vaan ehkä se tuokin mukanaan asioita, joita ei edes tiennyt kaipaavansa.

Muutosten tuulet

Aikoinaan, kun aloimme jutella puolisoni kanssa lapsen hankinnasta, olin täysin tietoinen, että se tulee tuomaan uuden sivun elämääni. Toki tiesin tuon sivun tuovan myös univelkoja ja muita kompromisseja, mutta ennen kaikkea olin innoissani tuosta muutoksesta. Ilomielin hyppäsin taas eteenpäin. Nyt kun pikku tyttömme on 2,5 vuotta, en voisi olla kiitollisempi tuosta kaikesta muutoksesta.

Jotkut harmittelevat, että oma treenaaminen ei enää lapsensaannin jälkeen kulje. Itselläni kilpailuajat ovat jääneet taakse jo aikapäiviä sitten, eivätkä kovimpien treenien loppuminen omalla kohdallani liity millään tavalla lapsen saantiin. Faktahan on se, että jokaisella ikä tulee vastaan jossain vaiheessa.

Itselläni taas meni hetken, että hyväksyin sen, että omat urheiluvammat tulevat hidastamaan joka tapauksessa omaa urheilua tulevaisuudessa. Kun tuon asian hyväksyin, oli aika vain löytää sellaisia urheilumuotoja, joita polveni kestävät. Edelleen kuitenkin rakastan liikkumista, treenaamista ja ulkoilua kaikessa muodossa – eli onneksi niistä ei ole tarvinnut kokonaan luopua – liikkuminen vain muutti muotoa.

Tällä hetkellä Ganglion-kysta eli hyytelörakkulakasvain ei alkusyksyn polveni tyhjäyksen jälkeen ole oireillut, joten olen saanut liikkua normaalisti. Nivelkierukan rappeumaani ei välttämättä leikkauksella pysty korjata, joten kystakin palaa aina uudelleen ja uudelleen tyhjäyksen jälkeen omiin uomiinsa. Asia kuitenkin elää koko ajan ja sen vuoksi en ole sitä jaksanut murehtia.

Oman elämänsä päivittämistä

Mielestäni elämä on täynnä oman itsensä päivittämistä – ja tuo ei ainoastaan liity lapsen saantiin. Sinänsä tuo itsensä kadottaminen on varmaan monelle äidille tuttu tunne. Luonnollisesti jos on pari vuotta ollut lapsen kanssa kotona, ja olisi aika palata töihin, sitä miettii omaa itseään: kuka nyt on ja miten uuden roolinsa äitinä yhdistää työminään.

Mutta päivittäminen saattaa liittyä myös opiskeluaikoihin, työpaikan vaihdokseen, urheilu-uran loppumiseen, eläkkeelle siirtymiseen, avioeroon tai muuten vain elämässä eteenpäin menemiseen. Mitä ottaa vanhasta minästä mukaan, millainen nykyminä on ja mikä nykyminän tekee onnelliseksi?

Minulla on ollut viimeisen parin vuoden aikana monella lailla “päivitys” menossa. Päivitän kuka olen nykyään – äitinä, ystävänä, puolisona ja yrittäjänä. Lähtökohtaisesti olen vain halunnut entisestään miettiä, mikä on oikeasti minua ja mitä haluan kantaa mukanani jatkossa.

Tavaran paljous on aina tehnyt minut levottomaksi ja ahdistuneeksi. Tämän vuoksi olen pyrkinyt panostamaan laatuun eikä määrään. Minusta on ollut kiva ajatella, että koko prosessissa on auttanut minun työ Kalla Active -merinovaatteiden parissa. On paljon freesimpi olo, jos kotonakin on kivat vaatteet päällä. (eikä ne hompsuiset rikkinäiset lökärit)

13/01/2022 Äitiys, Kalla Active, yrittäjyys

Äitiyttä, yrittäjyyttä ja Lappi-unelmointia

Mitäs viikkoon? Mun Kalla Active -verkkokauppa on ollut nyt auki melkein 2 kuukautta. Se on musta lyhyt aika, mutta silti tuntuu, että ollaan menty tuhansia kilometrejä jo eteenpäin – tai hassuinta on, että aika on mennyt niin nopeasti.

Tavallaan kyllä alkukin meni nopeasti, sillä minulla oli niin tarkka kuva päässäni, mitä haluan – tai oikeastaan mitä tarvitsen. Kun lähdimme suunnittelemaan merinovillamallistoa, halusimme viedä mallin ja värin mahdollisimman kauaksi perinteisistä merinovillakerrastoista. Legginsseissa esimerkiksi inspiraationa oli urheilutrikoiden istuvuus, leikkaukset sekä korkea vyötärö – silti ne tuntuvat päällä kevyiltä ja pehmeiltä. Sanoinkin aina, että haluan yhdistää kauniin kotiasun ja toimivan lämpökerraston.

Lapin taikaa

Ottakaa muuten seurantaan Instagramin puolelta @vanlifebyjenni. Hän otti mielettömän upeita kuvia reissullaan ja toimi itse mannekiinina – ja onpa muuten hieno lokaatio tuo Arctic Land Adventure. 😍 Kuinka moni on käynyt tuolla ja yöpynyt lasi-igluissa? Olisi varmasti ihana tuijotella tähtiä ja ihastella luontoa. Kiinnostuin myös paikasta lisää ja kävin kurkkaamassa heidän verkkosivuillaan. Mielenkiintoista olisi samalla kokea paikallisia asioita esimerkiksi nähdä revontulet ja poroja tai ihan vain vaeltaa luonnossa.

Vasaran Porotilalla, jossa Arctic Land Adventuren lasi-iglut sijaitsevat, pääsee myös tutustumaan saamelaiseen poronhoitoon, sen historiaan ja kiehtoviin tarinoihin. Porotilan omistaja on poromies 12:ssa polvessa, joten hänellä olisi varmasti ikiaikainen tieto ja taito saamelaisesta elämäntavasta.

Vaikka täällä Helsingissäkin lunta on ihanasti, kieltämättä tuli aikamoinen Lappi-kuume.

Pienen neidin elämää

Sanoin myös juuri viime viikolla kavereille, että ällistyn aina, kun näen Kalla Activen vaatteita muiden päällä. Jopa se tuntuu hassulta, että lapseni on puettua päivästä toiseen oman vaatemerkkini vaatteisiin. Liikuttavaa on, että jopa pyytää aamuisin samaa sinistä paitaa päälle. (Mallikappaleet tulevaan maaliskuussa julkaistavaan mallistoon ovat olleet todellakin tehokäytössä)

Hän on mielestäni myös ihanassa iässä. En tiedä, millainen 2,5-vuotias stereotyyppisesti on, mutta meidän pikku neiti on samaan aikaan reipas ja vilkas höpsöttäjä, mutta toisaalta taas niin rakastava ja huolehtiva halija. Eilen hän sanoi minulle illalla, että: ”Äiti on jättiläis-ihana” ja paijasi minua heti aamutuimaan.

Helpottavaa on myös se, että hän kertoo harmituksista. Syksyllä kun olimme tosi kipeinä, hän halasi minua ja sanoi: ”Äiti, minua harmittaa.” Samaan aikaan on ihana, että hän kertoo myös asioista, joista tulee hänelle hyvä mieli. ”Olipa kiva päivä”, hän sanoi eilen, ennen kuin nukahti. Samalla kertoi myös rakastavansa päärynää.

30/12/2021 Äitiys, Kalla Active, Mietteet, Perhearki, yrittäjyys

Vuosi 2021 paketissa – käteen jäi antibiootteja ja verkkokauppa

Kohta saadaan jälleen vuosi pakettiin. Kun aloin miettiä, mitä vuodesta jäi käteen, en jostain syystä aluksi erottanut vuosia toisistaan. Mietin tapahtumia ja usein lapseni iän puolesta pystyin jakamaan ne omiin lokeroihin.

Kuluneena vuotena hänestä kasvoi pieni neiti. Viime talvena hän oli 1,5-vuotias ja hän sai elämänsä ensimmäiset sukset. Se olikin mieleinen puuha, ja usein hän juoksikin aina hakemaan ne itse varastosta. Oli myös ennätys paljon lunta, joten rakensimme pihan täyteen linnakkeita ja mäkiä. On ihana huomata, että tyttöni pitää ulkoilusta yhtä paljon kuin minäkin. Hän oli jo vauvana hassuttelija, mutta hauskaa on ollut nyt kuluneen vuoden aikana huomata, miten huumorintaju on entisestään kehittynyt.

Koska saimme kokea kerrankin ”kunnon talven”, minusta tuntui usein siltä, kun asuisin Lapissa. Tietyllä tapaa se toi myös levollisen tunteen, mutta samaan aikaan muistan pähkäilleeni työasioita. Aikoinaan, kun jäin äitiyslomalle, en tiennytkään, etten enää palaisi samaan paikkaan töihin, vaan myisin osuuteni yrityksestä pois ja tuo valinta vaikuttaisi vielä viimekin vuonna.

Eksyksissä viidakossa

Luopuminen ei kuitenkaan aiheuttanut tyhjää tunnetta, vaan enemmän olin valintojen viidakossa. Viime talvena muistan pähkäilleeni, mihin suuntaan otan liaanin. Kävin muutamassa työhaastattelussa, johon haettiin viestinnän esimiestä. Kun jäin molemmissa kakkoseksi, ajattelin sen olevan selkeä merkki siitä, että suunta on toinen.

Viime talvena aloin kirjoittaa liiketoimintasuunnitelmaa merinovaateyritykselleni. Siinä vaiheessa en tosin tiennyt, että otan suunnitelmani niin nopeasti käytäntöön. Jopa siskoni kysyi, kun näytin sitä hänelle: “Missä välissä sä olet tämän tehnyt?” Myönnettäköön, että naputtelin suunnitelman ehkä enemmän siinä uskossa, että se päätyy jonnekin pöytälaatikkoon, josta sitten ”sopivan hetken tullen” otan sen sitten esiin ja alan viemään sitä käytäntöön. (Ja mikä on edes ”sopiva hetki”?) Loppu onkin historiaa ja monen selvittelyn jälkeen vuosi 2021 toi mukanaan uuden brändin, jonka tuotteita kuluttajatkin ovat jo saaneet käyttää. (Kaikki on otettu mahtavasti vastaan – kiitos teille!)

Tuo työ oman brändin kanssa oikeastaan yhdistää kaiken, mitä olen aikaisemmissa töissäni viestinnän ja markkinoinnin saralla tehnyt. Mukavaa on nyt vain tehdä sitä itselle. Vaateala on itselle vieläkin uusi, mutta olen luottanut omaan visioon, millaisilta haluan, että Kalla Activen vaatteet näyttävät ja millaisia käytännön ratkaisuja niissä on.

Terveys ja sen tärkeys

Nuorempana muistan aina ihmetelleeni, kun ihmiset toivoivat terveyttä. Täysin terveenä, mietin, että mikä nyt voisi mennä vikaan? Vanhemmiten olen toki tämän ymmärtänyt ja viime vuoden jälkeen täytyy todeta, että vuoteen mahtui yllättävän paljon sairastelua ja lääkärissä käyntejä. Ehkä minulla on jonkinlainen kuuden vuoden sykli näissä – vuonna 2o15 olin nimittäin yhteensä kolmessa leikkauksessa ja minulla oli jatkuvasti keuhkoputkentulehdus.

Tähän vuoteen on mahtunut yksi polvioperaatio, yksi virtsarakon operaatio tutkimuksineen, korvaoireiden tutkiminen ja kaikki ne taudit, jotka pikku tyttärelläni oli syksyn aikana, mukaan lukien oksennustauti. Luonnollista varmaan onkin, että vanhempi sairastaakin usein samat taudit muutaman päivän viiveellä. Itselläni on aikakin selkeä kierto. Usein, jos lapseni on kipeä ja kuumeinen, hän nukkuu huonosti. Muutaman valvotun yön jälkeen omakin vastustuskyky laskee ja tauti iskee itsellenikin.

Lapsuudestani muistan, että olin usein 2-3 päivää maksimissaan kipeänä. Nyt onkin ollut outoa, kun tyttäreni on usein vähintään viikon tai 1,5 viikkoa kipeä, josta kuumeessa viitisen päivää. Onkohan muistini vain väärä vai iskevätkö pöpöt nykyään pahemmin? Hänenhän vastustuskyky toki kehittyy koko ajan lisää. Toivonkin ensi vuodelle meille kaikille terveyttä.

Oikein mukavaa uutta vuotta kaikille!

20/12/2021 Kalla Active, yrittäjyys

Verkkokauppani alkaa näyttää vihdoin verkkokaupalta

Korona on viivästyttänyt vaateteollisuudessa ja usealla suomalaisella brändillä toimitukset ovat viivästyneet. Kun itse kuulin syksyllä, että kolmen tuotteeni tuotanto viivästyy, totesin puolisolleni, etten jaksa harmistua asiasta. Ne tulevat sitten, kun tulevat.

Tällä periaatteella avasin kuukausi sitten verkkokauppani ensimmäisille neljälle tuotteelle ja mietin, että näillä mennään. Olin toki innosta piukeena jo silloin, sillä sain vihdoin USVA legginssini ja takkini kahdessa värissä myyntiin ja ennen kaikkea ihmisten päälle. Hassua, kun joka kerta, kun olen nähnyt ne jonkun päällä, ällistyn ja änkytän: ”Vähän noi sopii hyvin sulle”, saan sanotuksi ja ihmettelen monttu auki onnesta.

Nyt kuitenkin odotus palkintaan, sillä sain tänään USVA-malliston merinovilla neuleen ja UTU-malliston merinovilla välihaalarin vihdoin myyntiin. Jihuu!

Se, että olen kirjoitellut tänne blogiini Kalla Active -kuulumisia välillä, on itse asiassa ollut aika terapeuttista. On ollut kiva pysähtyä aina hetkeksi ja todeta, mitä kaikkea onkaan taas tapahtunut. Oudointa on edelleen todeta, että viime talven pähkäilyt konkretisoituivat ja sain aikaan niistä jotain näinkin todellista. Mukava on varmasti joskus itsekin palailla näihin teksteihin ja miettiä, millaiset fiilikset silloin oli ja mitä oli vasta tapahtumassa.

Tarve taustalla

UTU-merinovälihaalari on tehty 100% merinovillaneuleesta ja se soveltuu lapsille ilmojen viiletessä jokapäiväiseen käyttöön. Alkujaan, kun aloimme kehittää tätä tuotetta ja briiffasin ensimmäiset luonnokset, kaipasin lapsellemme nättiä merinovälihaalaria. Olin valmis panostamaan merinovillaan, mutta älytöntä oli, että sitä oli tarjolla vain mielestäni kulahtaneissa väreissä. Niissä, joissa taas väriä oli käytetty, oli usein sekoitetta liikaa, jolloin se ei ole enää lämmin.

Mistä istuva neule?

USVA neuleen takana taas oli tarve istuvalle neuleelle. Tiedän, että over size -neuleet ja muutkin pussimaiset paidat ovat olleet jo kauan muotia, mutta valitettavasti ne eivät ole ikinä sopineet vartalolleni. Ainut kapea kohta vartalossani on vyötärö, ja tämän vuoksi on tuntunut oudolta piilottaa se. Joka kerta, kun olen pukenut ylleni jonkun leveän ei-vartalon myötäisen paidan, minusta on tuntunut, kun kävelen jätesäkki päällä.

USVA naisten neule on valmistettu myös 100% merinovillasta, ja se soveltuu jokapäiväiseen käyttöön niin ulkoiluun kuin muuhunkin arkikäyttöön. Siinä on ylhäällä lyhyt hopean värinen siro vetoketju, joka samaan aikaan helpottaa vaatteen riisumista, mutta tuo myös kivan yksityiskohdan neuleeseen. Tämä menee nyt talvella minulle jokapäiväiseen käyttöön.

Välillä tuntuu, että päivät menevät sekunnissa. Onneksi olen sopinut, että haen lapsemme päiväkodista klo 15.30. Tämä pakottaa ottamaan happea ja aivot töiden suhteen off-asentoon.

Nyt syksyn aikana olemme saaneet myös uuden KUURA lasten merinovillamalliston ja SELJA naisten merinovillamalliston luonnokset maaliin sekä tuotantoon. Nuo saapuvat kaikkien saataville viimeistään maaliskuussa. Kivaa! Stay tuned! ps. Yläkuvassa päälläni ovat SELJA-malliston merinovillaiset työhousut sekä toppi. Kuvan on ottanut lahjakas valokuvaaja Nelli Päiväläinen.