Naistenpäivä ja vuoden hauskin kampanja

Kirjoitin parisen vuotta sitten artikkelin otsikolla: ”Et sä voi, kun sä oot tyttö”Nuo mietteet ovat edelleen ajankohtaisia, eikä ainoastaan sen vuoksi, että nyt vietetään naistenpäivää. 

Olen aikaisemmin täällä blogissa kertonut, kuinka isäni kasvatti meidät neljä tyttöä ilman stereotypioita. Hän otti meidät mukaan päivittäin tekemään asioita, eikä ajatellut sen kummemmin, onko se tyypillistä tekemistä tytölle vai pojalle. Perkasimme kalaa, kalastimme, urheilimme ja vaan puuhailimme aamusta iltaan ulkona. Tulen urheilullisesta perheestä, ja uuden lajin omaksuminen oli minulle aina helppoa, enkä ikinä lapsena ajatellut, mikä on tyttöjen ja mikä poikien laji. 

Ajan myötä välillä tuli kuitenkin tilanteita vastaan, joissa huomasin, että minua väheksyttiin ihan vain sen vuoksi, että olin tyttö. Oli esimerkiksi se tapaus, kun minut ilmoitettiin vahingossa poikien sarjaan hiihtokisoissa Jouni-nimellä ja tulin silti toiseksi koko kisassa, vaikka lähtöviivalla kuulinkin ”Tyttöhän jää ihan jalkoihin” -voivottelua.

Aikuisena taas viestinnän ja markkinoinnin puolella urheiluasiakkaiden kohdalla alalla on ollut vaikeaa ymmärtää, että naisena minulla voisi olla asiasta käsitystä. Fun fact: Vaikka oman kilpaurheilun lisäksi olen lukenut urheilumarkkinoinnin erikoistumisopinnot yliopiston lisäksi, urheiluun liittyviin asiakkuuksiin buukattiin silti lähtökohtaisesti kuka tahansa mies. (jolla ei välttämättä ollut edes kiinnostusta kyseiseen toimeksiantoon)

Vastaavanlaiset esimerkit saivat minut hämmentyneeksi, sillä minut on kasvatettu ajattelemaan, että kaikki on mahdollista – eikä varsinkaan sukupuoli määrittele osaamistasi tai kykyjäsi. Ja näin ajattelen edelleen. Usein siis laitoin nuo puheet vaan toisesta korvasta ulos ja näytin pystyväni siihen. Mutta ajatelkaa, miten väärin tuo asetelma on? Eihän meidän todellakaan tarvitse todistaa kykyjämme ihan vain sen vuoksi, että olemme tyttöjä. Me kaikki olemme samalla viivalla ja meillä kaikilla on mahdollisuudet onnistua – ja tuon ajatuksen pyrin myös omalla tytölleni opettamaan.

Vuoden hauskin kampanja

Työrintamalla käynnistyi yksi hauskimmista kampanjoista. Saimme viime syksyn brändilähettiläskampanjan jälkeen niin paljon toiveita uudesta hausta, että päätimme toteuttaa jälleen haun. Ajatelkaa, että viime syksynä yli 300 merinofiilistelijää haki brändilähettilääksi. Luimme jokaisen yhteydenoton moneen kertaan läpi, ja kuten arvata saattaa, valintojen teko oli vaikeaa. Rehellisesti sanottuna vielä viimeisillä minuuteilla aamulla pyörittelin useaa eri hakemusta. 

Meillä ei ollut mitään varsinaisia kriteerejä, vaan vilpitön toive oli, että tuleva brändilähettiläs kokee aidosti Kalla Activen merinovaatteet omaksi jutukseen. Lopulta valitsimme 10 henkilöä, joiden kanssa teimme yhteistyötä. 

Kurkatkaa lisäinfoa ja laittakaa sanaa leviämään kevään kampanjasta, jos tiedätte sopivan henkilön! 

“Ei ole kiva hävitä tytölle” – muutos tapahtuu rakenteissa

Keskiviikkona 8.3. vietetään naistenpäivää! Olen enemmän kuin ylpeä, miten vahvoja ja upeita naisia ympärilläni on.

Ajatella, että YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 8.3.1975. Tavallaan siitä on aikaa, mutta toisesta näkökulmasta se on todella myöhään, sillä jo vuonna 1910 Kööpenhaminassa kokoontunut sosialistinen internationaali päätti naistenpäivän vietosta, tarkoituksena edistää naisten äänioikeutta ja naisasialiikettä. Monessa maassa on vielä suuria epäkohtia liittyen naisten asemaan.

Jos tarkastelemme lukuja, Suomen väestöstä 2,8 miljoonaa (50,6 %) on naisia. Suomi keikkuu monessa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten asemaa tarkastelevassa kansainvälisessä vertailussa kärjen tuntumassa. Maailman talousfoorumi (WEF) mukaan Suomi maailman toiseksi tasa-arvoisin maa ja The Economist, The Glass-Ceiling Index 2022 mukaan suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman kolmanneksi paras. Suomessa on vuoden 2021 alussa tehdyn vertailun mukaan kolmanneksi eniten naiskansanedustajia Euroopassa.

Muutos tapahtuu rakenteissa

Suomessa tilastollisesti asiat ovat edistyksellisiä, mutta miten itse näen ne asiat, joilla naisten asemaa pystytään edistämään? Monenhan asian juuret ovat arkisissa arjen hetkissä ja siitä miten puhumme esimerkiksi lapsillemme.

Tytölläni on nyt sen verran pitkät hiukset, että olen ennen hänen harrastuksiaan joskus ehdottanut, että voisin laittaa ne letille, jotta ne eivät tule kesken jumpan silmille. Viime syksynä palloiluliikkarissa hän muutamaan kertaan kyseenalaisti: ”Miksi naapurin pojan ei tarvitse?”  Päädyimme siis aina juttelemaan monesta eri näkökulmasta hiusasiat, sillä en halunnut hänelle mihinkään kysymykseen ikinä vastata: ”Koska hän on poika”. Tuollahan loisin vain itse stereotypioita.

Nämä ovat pieniä asioita arjessa, mutta pienistä asioista muodostuu kokonaisuus. Oman tyttöni kohdalla on ollut myös mielenkiintoista seurata, miten vanhemmat itse jakavat eroja tyttöjen ja poikien välille. Luonnollisesti naisten ja miesten esimerkiksi fyysisissä ominaisuuksissa on helposti eroja, mutta tämäkään ei aina ole se kirkas totuus. Oma tyttöni tykkää laaja-alaisesti asioista – myös niistä, jotka jotkut vanhemmat stereotypioiden mukaan laittavat ns. poikien boxiin. 

Stereotypioiden luominen

Muistan itse lapsuudesta, miten raivostuttavaa oli, kun jotain asiaa perusteltiin sukupuolella – en nimittäin itse nähnyt asiaa niin. En osannut edes ajatella, etten pystyisi johonkin asiaan, koska olen tyttö ja tämä on kantanut aikuisikään asti. Olenkin jo varmaan aiemmin maininnut, että suurena vaikuttavana tekijänä on ollut isäni, joka kasvatti meidät neljä tyttöä ilman stereotypioita, eikä ajatellut sen kummemmin onko se tyypillistä tekemistä tytölle vai pojalle.

Välillä vastaan on tullut ja tulee vieläkin väheksyntää. Nuorempana kilpaurheilun puolella. ”Menkää te tytöt tuonne kevyempään mäkeen treenaamaan”, kehotettiin meitä hiihdon aluevalmennusleirillä. Nykyään sammakoita tulee laidasta laitaan yrittäjyyden suhteen – toinen ääripää pitää Kalla Activea pikku puuhasteluna ja toinen taas minua sen assarina. Puolisoani tultiinkin kerran puistossa onnittelemaan: ”Hieno tuo teidän juttu.” Tähän puolisoni oli vain todennut: ”Kiitos, mutta business on kokonaan Jennin, eikä minulla ole siihen osaa eikä arpaa.”

Näitä esimerkkejä on pilvin pimein, mutta olen jo nuoresta tottunut ajattelemaan: “Höpö höpö ja täältä pesee.” Jokaisella ihmisellä – on hän mitä sukupuolta tahansa – on samat mahdollisuudet tehdä ja saavuttaa asioita.

Muistan edelleen tapauksen, kun 10-vuotiaana minut oli vahingossa ilmoitettu hiihtokilpailuissa poikien sarjaan nimellä Jouni. Tulin kisassa toiseksi ja jotenkin jo noista ajoista muistan, että miten suuri asia muille osanottajille oli hävitä juuri tytölle. Tuokin tunne on varmaan jossain meidän rakenteissa, sillä jos on antanut kisassa kaikkensa, eihän tytölle häviäminen kuuluisi sen enempää harmittaa kuin, että olisi hävinnyt toiselle pojalle.

Ihanaa naistenpäivää kaikille upeille naisille! ❤

ps. Hyödynnä Kalla Activen verkkokauppaan naistenpäivän alekoodi NAISET20, jolla saat -20% alennuksen kaikista tuotteista. Koodi voimassa 12.3.2023 asti. 🫶