Avainsana: kallaactive

14/12/2021 Hyvinvointi, Kalla Active, yrittäjyys

Millainen kuluttaja olet?

Viime vuosina olen enemmän ja enemmän miettinyt, millainen kuluttaja olen. Yleisesti tuntuu, että kuluttaminen on hiukan vähentynyt ihmisillä ja vastavuoroisesti laatuun sekä pitkäikäisyyteen ollaan valmiita panostamaan. 

Ystäväni ovat kautta aikojen nauraneet minulle, kun tulin reissuihin pienen laukun kanssa ja silti he ihmettelivät, että minulla oli joka päivälle uusi asu. Tietyllä tapaa olen minimalisti tai ainakin vihaan kaikkea turhaa ja ylimääräistä. Pääosin esiin ovat nousseet vaatteiden laatu ja käyttötapa – entä jos vaatekaappiin ei tarvitsisikaan niin paljoa ylimääräistä, vaan valikoimassa olisi enemmän monipuolisia vaatteita, joita voisi yhdistellä vuoden ajasta riippumatta. 

Silmiini osui Urban View:n vuoden 2022 trendiennusteet, jotka nostivat esiin mm. materiaalien hygieeniset ja antibakteeriset ominaisuudet, muodin kaudettomuuden, kulutuksen vähentämisen tai suuntaamisen kestäviin tuotteisiin sekä oloasujen suosion lisääntymisen. Maailman suurin urheiluväline ja -vaatemessutapahtuma ISPO painotti kestävää kehitystä, biohajoavuutta, kiertotaloutta ja luonnonkuituja. Merinovillavaatteilla on oikein huollettuna pitkä elinkaari. Biohajoavana se voidaan kierrättää myös uudelleen kuiduksi ja uusiksi tuotteiksi. Kierrätettyä materiaalia ja kuitua käytetään myös eristeenä, täytteinä ja verhoilussa. 

Mukavuus ennen kaikkea

Näin eilen Instagramissa postauksen, jonka alla luki: ”Kiitos sille, joka teki college-muodista katu-uskottavaa”. Vaikka olen aina ollut kotona lökäri-tyyppi, koronaviruspandemia nosti entisestään mukavuudenhalua esiin. Lapsen myötä lökärit vaihtuivat kerrastoiksi ja ulkoilun jälkeen se ainainen kalsareissa hengaaminen saikin minut alkujaan viime talvena miettimään, miten toimivuus ja kauneus voisivat kohdata. Onneksi silloiset rumat merinokerrastoni repesivät pepusta ja otin tästä kuumaa, sillä muuten en olisi varmasti alkanut kehitellä USVA-legginssejä. 

Nyt kun olemme kehitelleet Kalla Activelle kahta talvella myyntiin tulevaa uutta mallistoa, on ollut uskomatonta vieläkin huomata, miten merinovilla taipuu materiaalina erilaisiin käyttötilanteisiin. Aikaisemmin on tuntunut, että toimivaa materiaalia on ollut vaikeaa löytää nättinä. 

Sain eilen palautteen, joka lämmitti mieltä: “Kaunein merinovilla-asu, jonka olen nähnyt. Ja vielä päälläkin ihanan tuntuinen.” Tämä oli mukava kuulla, sillä niin ajattelin itsekin – vieläkin, vaikka olen varsinkin takkia ja legginssiä pyöritellyt käsissäni viimeisen vuoden. Ja vaikka olen hengannut merinoasu päällä siitä lähtien, kun sain ensimmäiset protot (mallikappaleet) käsiini, olen edelleen onnellinen ne päällä. Se taitaa olla hyvä merkki.  

22/07/2021 Kalla Active, Mietteet, yrittäjyys

Mainehan se siinä edellä kiirii

Palasimme tällä viikolla Pohjanmaalta vanhempieni luota takaisin Helsinkiin, ja isäni moneen kertaan totesi viikon aikana Sohvista: ”Kylläpä hän on jo 2-vuotiaana kohtelias, kun osaa noin nätisti kiittää.”

Kesken päivätohinan, kun taapero nukahti päiväunille ja sain läppärillä tehtyä muutaman artikkelin, minulle tuli mieleeni, kuinka hyvältä kiittäminen tosiaan tuntuu ja ennen kaikkea kiitoksen saaminen. 

Always be giving

Omalla kohdallani vihaan sanaa verkostoitua, sillä jostain syystä siitä tulee mieleen vaan kaiken maailman seminaarikäärmeily, jolloin mietitään vain laskelmoidusti, miten toisesta voisi hyötyä, eikä anneta mitään itse takaisin. 

Tuttuni Isotalon Inka osallistui edelliseen Diili-kauteen, ja hän sanoi osuvasti: ”Jos olisin jo etukäteen pakkasella palveluksia pyytäessä, tuskin niitä saisin. Kavereiden ja kontaktien kanssa ei synnytä ja ikävää tyyppiä ei auta kukaan.”

Tässä olen täysin Inkan kanssa samaa mieltä. Maine kiirii edellä, ja ”Always be giving” toimii usein lähtökohtana kaikelle saamiselle. 

Minua on joskus tylytetty: ”Kiva, että leikkipuistossa on tullut ammatit puheeksi, mutta ei se auta oikeassa busineksessä.” Tämän sanoja ei voisi olla yhtään enempää väärässä. Uskon edelleen, että aidoimmat ihmiset tulevat myös saamaan eniten apua ja suosituksia. Todellisuudessahan ”kaikki puhuu”, oli kyseessä työ- tai vapaa-aika. Ei ole ihan tuulesta temmattu sanonta, että maine kiirii edellä. Ei kukaan auta paskaa tyyppiä. 

Huomaan nyt varsinkin, kun hyppäsin tutusta ja turvallisesta markkinointiviestinnästä vaatealan puolelle, olen miettinyt, miten onkaan ollut onni matkassa, että olen elämäni aikana tutustunut niin mukaviin ihmisiin. Nyt heidän jeesi niin pienissä kuin isoissakin asioissa liittyen Kalla Activeen on ollut kultaakin kalliimpaa. 

Mitä sitten vaikka epäonnistuukin?

Arvostan myös monien mielipiteitä, joita olen saanut liittyen käytännön asioihin, kuten tuotemalleihin. Lisäksi erilaiset suositukset eri alojen toimijoista ja tuottajista ovat olleet tarpeen. Usein ostot menevät suositusten kautta – tai ainakin itse huomaan tekeväni näin. On tuntunut hyvältä myös sparrailla jonkun kanssa, eikä vain pähkäillä kaikkea yksin oman pääni sisällä. Useinhan me suomalaiset olemme hiukan sellaisia yksinpuurtajia, emmekä uskalla sanoa asioista ennen kuin kaikki 100% varmaa. 

Opiskeluaikoina muistan erään tapauksen. Silloisen poikaystäväni kaveri kertoi törmänneensä tuttuun tyttöön junassa. Tyttö ei ollut kertonut pojalle menevänsä työhaastatteluun, vaan kuulimme jälkeen päin vasta tästä. Tyttö koki kertomisen olevan liian noloa, jos ei saakaan työtä. 

Sinänsä harmi, että tämä ei ollut tullut ilmi, sillä työhaastattelija oli sattumalta tuon pojan kaveri. Poika kertoi, että olisi voinut suositella tyttöä, ja lisäksi tyttö olisi voinut mainita haastattelussa, että heillä on yhteinen tuttu. Tuollahan jäämuuri olisi hetkessä sulatettu haastattelussa. 

Ehkä omia aikomuksia ja haluja pitäisi rohkeasti sanoa enemmän ääneen, eikä miettiä mahdollista häpeää, jos asiat menevätkin penkin alle. Ja mitä sitten, vaikka epäonnistuukin. Kaikesta oppii ja parhaimmassa tapauksessa asioissa onnistuu paremmin kuin hyvin ja tuon matkan varrelta jää jälleen omaan elämään kourallinen hyviä tyyppejä. 

PS. Jos pystyn jotenkin auttamaan tulevaisuudessa niin anytime!

19/07/2021 Kalla Active, Mietteet, yrittäjyys

Ruusuja enemmän kuin risuja

Meillä ihmisillä on paha tapa lokeroida ihmisiä. Joko laitamme muita ihmisiä omiin lokeroihinsa tai sitten teemme sitä itsellemme. Muutenkin olen sitä mieltä, että kaiken kaikkiaan elämässä pitäisi antaa enemmän ruusuja kuin risuja.

Kun katselin viime syksynä työnhakuilmoituksia, mietin, kuinka vahvasti ihmiset määrittyvät omiin ammattillisiin lokeroihinsa. Työhistoria määrittää hänet tuttuun lokeroon, vaikka sydän voisi haluta muun asian pariin. Välillä taas arkuus ja pelko saattavat estää tavoittelemasta jotain muuta, kuin mihin hän on tottunut.

Toki realistisesti se ei aina vain ole mahdollista. Käytännön asiat ja eläminen ovat tietyssä määrin kytköksissä rahaan. Mutta entä jos lähtisi edes selvittämään löytyisikö keinoa mennä sinne ns. oman jutun suuntaan tai edes lähemmäs sitä? 

Korona-ajan tuuli

Epämukavuusalueella eläminen on aina haasteellista, ja totta puhuen se oli itsellenikin alussa vaikeaa. Kun aloin luoda Kalla Active -merinovillabrändiäni, havahduin vasta siinä vaiheessa, kun alkuselvittelyt oli jo tehty. ”Ei saakeli – uskallanko oikeasti lähteä tätä tekemään?” ajatus lämähti päin pläsiä, kun katselin valmista liiketoimintasuunnitelmaa. 

Toki valmistauduin samantien myös siihen, että ideani dumataan täysin – niin ei kuitenkaan käynyt. Tähän asti olen saanut positiivisia reaktioita sekä viestejä, miten he odottavat jo, että tuotteet saapuvat tehtaalta myyntiin. Kuitenkaan en ole ihan täysin vielä sinut vaatealanyrittäjän identiteetin kanssa – mutta eihän minun tarvitsekaan. Riittää, että teen tämän omalla tavallani. 

Ruusuja enemmän ja vähemmän risuja

Kirjoittelin aiemmin talvella, kuinka suuri merkitys kehuilla ja kannustamisella on. Parhaimmassa tapauksessa ihminen alkaa elämään kehujen mukaisesti: ”Give people a fine reputation to live up to.” Jul­ki­nen kehu­mi­nen ja kiittäminen voi­vat saada hen­kilön tekemään töitä entistä enemmän ja kun­nia­hi­moisem­min ylläpitääkseen tuon mai­neen. 

Ääripää on negatiivinen puhe. Jos ihmiselle toistetaan tarpeeksi usein, kuinka huono hän on, pahimmassa tapauksessa hän alkaa näkemään itsensä sen peilin kautta. Tämä peili saattaa estää heitä myös heittäytymästä uusien asioiden pariin. Kuinka paljon muiden ihmisten määritelmät saattavat vahingossa vaikuttaa omiin valintoihin sekä siihen, kuinka realistisena asioita näkee. 

Millaisia tsemppejä itse antaisitte ihmiselle, joka on viittä vaille valmis ottamaan askeleen kohti ns. ”omaa juttua”, mutta vielä empii?

25/05/2021 Kalla Active, yrittäjyys

Vahingossa vaatealalle – miten brändini Kalla Active syntyi?

Kun kevättalvella merinovillakerrastoni housut repesivät pepun kohdalta, tein päätöksen alkaa kehittää omaa tuotemerkkiä, joka sopisi niin minulle kuin taaperollemmekin.

Kaipasin palavasti aluskerraston ja kotiasun risteytystä, mutta en vain yksinkertaisesti löytänyt itselleni mieluisia tuotteita – enkä yksinkertaisesti enää jaksanut olla kalsareissa kotona. Jotenkin kuitenkin aina havahduin siihen, etten taaskaan ollut vaihtanut ulkoilun jälkeen vaatteita, vaan olin ollut päivän kalsareissa. 

Miten brändini Kalla Active oikein syntyi? Monet kyselivätkin tätä jo viime viikolla edellisen ”Hups, ajauduin taas yrittäjäksi” -kirjoituksen jälkeen, joten kirjoittelen tänne siitä hiukan.

Mistä nimi Kalla Active?

Kun olin tehnyt päätöksen, aloin tuumasta toimeen. Olin lähes viikossa luonut liiketoiminta- ja markkinointiviestintäsuunnitelman sekä keksinyt nimen Kalla Active. Näin Pirilän Kukkatalolla Huonevehka-kasveja eli Kalloja. Kallan mukulat istutetaan niin, että ruukun pohjan ja mukulan väliin jää ohut multakerros. Samoin ulkonaliikkuja, oli hän lapsi tai aikuinen, tarvitsee eri kerroksia. 

Sanotaan, että toimiva ulkoilijan vaatetus on kolmikerroksinen: aluskerros, välikerros ja kuorikerros. Kullakin kerroksella on oma tehtävänsä. Tärkein kerros on alin kerros, sillä sen täytyy siirtää kosteutta kohti ulompia kerroksia. Olin kuullut, että merinovilla imee itseensä 30% oman painonsa verran kosteutta tuntuen edelleen kuivalta ihoa vasten.  Materiaalin valinta tulevalle mallistolle oli siis helppo – ja itse olin jo vuosia rakastanut merinovillaa materiaalina, sillä se on talvella lämmin ihoa vasten ja kesällä viileä. Se siis menee vuoden ajasta toiseen. Ja onhan nämä Suomen säät aika epävakaita. 

Millaiselta Kalla Active näyttää?

Olin töhertänyt paperille luonnoksen logosta sekä kerännyt wordiin ehdotuksia visuaalisesta ilmeestä kuten fontista, väreistä ja kuvamaailmasta. Tärkeää oli saada rosa, mustikka ja sammal värit myös visuun, sillä ne tulisivat olemaan pääväreinä myös naisten USVA-mallistossa sekä lasten UTU-mallistossa. (Minulla on muuten lista tulevien mallistojen nimistä jo valmiina, vaikka ensimmäinenkään mallisto ei ole vielä ulkona. Toivottavasti menemme eteenpäin, että saan nekin jokin päivä käyttöön)

Tämän toivepaketin lähetin entiselle kollegalleni Satulle, joka otti graafisena suunnittelijana kopin visiostani. Näin minulla oli haluamani ilme valmiina. 

Selvittelyä selvittelyiden perään

Alkuhan sujuikin kuin valssi, sillä olin ns. omalla alalla ja ennen kaikkea mukavuusalueellani liiketoiminta- ja markkinointiviestintäsuunnitelman parissa, mutta pian huomasin tekeväni loputonta listaa asioista, jotka pitää selvittää – ja varsinkin vaatteiden suunnittelussa olin täysin vieraalla maaperällä. Minulla oli vain vahva näkemys tarpeista, mallistojen ulkonäöstä väreineen sekä toiveita istuvuudesta ja leikkauksista. 

Alussa etsin kuumeisesti suunnittelijaa. Käytännön taitaja oli kuitenkin tärkeää olla apuna, sillä hän kertoi minulle aina esimerkiksi, millä ompelutavalla haluamaani lopputulokseen päästään. Tuntui, että freelancer-puolelta oli mahdottomuus löytää yhteystietoja ja huutelinkin kaikki somekanavat ja alan ryhmät läpi. Faktahan oli kuitenkin, etten näin alkuvaiheessa voi palkata itselleni isoa suunnittelija-armeijaa. Onneksi lopulta löysin lähes valmistuneen suunnittelijan avukseni. 

”Mitä hel****** olen tekemässä?”

Alussa havahduin useammankin kerran päivässä ”Mitä hel****** olen tekemässä?” -ajatukseen. Kuitenkin sillä hetkellä tunsin olevani jo kaikessa niin pitkällä, etten voi perääntyä. 

Suoraan sanoen tämä vaihe, joka on nyt kääntymässä vihreän valon puolelle, oli haastavin. Tiedättekö tunteen, ettei välillä ymmärrä puhutusta asiasta yhtään mitään, mutta siitä on vain selvittävä? Tällainen fiilis minulla oli esimerkiksi vaatemalliston teknistä ompelemista käsittelevässä palaverissa tuotannon yhteyshenkilön kanssa. Kuitenkin vain päätin, että tulen oppimaan nämä. Kirjoitin tuhatta ja sataa ylös kaiken ja otin myöhemmin selvää, jos oli asioita, jotka olivat jääneet minulle auki. 

Toki myös osakeyhtiöön liittyvät asiat täytyi ottaa haltuun. Bongasin tähän facebookin Naisyrittäjät-ryhmästä suositteluiden kautta kirjanpitäjän, jolta on saanut kysellä onneksi tyhmiäkin kysymyksiä. 

Entä sitten tuotanto?

Mutta miten konkreettinen asia eli tuotanto menisi? Yllätyin, kuinka monen tunnetunkin suomalaisen yrityksen tuotteita valmistetaan Kaunaksessa Liettuassa. Täytyy myöntää, että itsekin olin sortunut tuomitsemaan näiden tehtaiden ammattitaidon pelkkien ennakko-oletusten perusteella. Löysin suositteluiden kautta kivan ja raikkaan vaatetehtaan. Kyselin kyllä Suomestakin – osa ei edes vastannut kyselyihin ja osassa tuotanto ei olisi ollut kannattavaa. Se on aina harmi totta kai, jos näin on. 

Mielelläni tukisin suomalaista työtä tässä suhteessa, mutta olen ajatellut, että palkkaamalla asiantuntijoita ympärilleni sekä käyttämällä muissa asioissa suomalaisia pienyrityksiä pystyn antamaan panoksen suomalaiselle työlle. Nyt sain juuri sisään muutamaan yritykseen tilauksen lähetyspusseista ja lähetykseen liittyvistä tarroista. Etsinnässä on vielä vetoketju- ja brand label -tuottaja, jolta voisin tilata riippu- ja niskalaput. Visio näihin on jälleen vahva, mutta toivon osaavani laittaa sen käytäntöön. 

Oikeastaan odotan sitä päivää, kun saamme tuotannon valmiiksi, jotta voisimme pitää mainoskuvaukset. Olen jo keskustellut alustavasti ystäväni Nellin kanssa kuvista, jotka toivoisin, että hän tulisi ottamaan. 

Nelli Päiväläinen on muuten lahjakas valokuvaaja. Käykää katsomassa hänen ottamiaan kuvia, ja varatkaa hänet kuvaamaan, jos on tarvetta valokuvaukseen. (Ja ei, tämä ei ole kaupallinen yhteistyö vaan ainoastaan ystävän taitojen kehumista ja ihmisen jalustalle nostamista, jota mielestäni me suomalaiset harrastamme aivan liian vähän.) Kuvauspäivään on tulossa timanttinen tiimi töihin, kun sen aika koittaa.  En malta odottaa, että pääsen esittelemään teille sitten aikaansaannoksia! 

Mitä tulossa?

Jos ajattelen realistisesti, Kalla Activen ensimmäiset 100% merinovillaiset tuotteet tulisivat myyntiin verkkokauppaan syksyn alussa. Naisille on suunnitteilla takkimallinen paita, neule, legginssit ja lapsille välihaalari. Aluksi olisi vähemmän tuotteita ja toivottavasti myöhemmin enemmän. Jostain on vain pakko aloittaa. 

Nyt edessä olisi verkkokauppapohjan luominen, sisältöjen kirjoitus ja vielä usean konkreettisen asian selvittelyä. To do -lista vain kasvaa, mutta osa kohdista on jo siirtynyt selvityksessä-kohdan alle. Löysin yhden suomalaisen rahtiyrityksen, joka ajaa kerran viikossa Kaunas-Helsinki -väliä. Tällaisiin asioihin ratkaisun löytäminen tuntuu aina erityisen hyvältä.

Ota seurantaan Kalla Activen Facebook ja Instagram, niin pääset seuraamaan minun matkaa vaatealalle oman vaatebrändin kanssa. Edelleen tuo ”Mitä hel****** olen tekemässä?” ponnahtaa mieleeni, mutta huomattavasti harvemmin.