Olemme asuneet nyt kuutisen vuotta nykyisessä asunnossamme. Puolisoni mukaan minun kukkajutut ovat karanneet jo aikoja sitten käsistä. Olen perustanut uusia kukkapenkkejä talon joka nurkalle ja hyödyntänyt lähestulkoon kaikki mahdolliset paikat. Tänä vuonna moni kevään kukka kukki etuajassa, vaikka varsinainen lämpöaalto ei ole vielä edes saapunut. Lauha talvi sai ne pärjäämään paremmin ja ottamaan aikaisemman startin kasvuun. Muutama vuosi taaksepäin oli päinvastainen ilmiö, ja kevään sipulikukat jättivät melkein kokonaan kukkimatta.
Penkkieni perennojen eli monivuotisten kukkien suhteen tavoitteeni on ollut se, että penkissä kukkisi aina jokin kukka keväästä syksyyn. Vaikka itse rakastan hääräillä puutarhassa ja minulle puuhastelu on eräänlaista terapiaa, haluaisin, että puutarha olisi mahdollisimman helppohoitoinen. Pihan hoitoon saa kulumaan niin paljon aikaa kuin sitä on käytettävissä. Huomaan rakkauden kaikenlaisiin kukkiin tulleen äidiltäni. Lapsuudenkodissani hänellä oli mieletön puutarha, ja ihailin sitä, miten hänellä oli silmää rakentaa puutarhamme kukkamaailma. Kaikella oli paikkansa ja jokin tarkoitus isoissakin penkeissä. Alla vanha kuva vuodelta 2007.
Helppohoitoiset perennat
Mitkä ovat sitten helppohoitoisia perennoja? Tähän ei varmaan ole yhtä oikeaa vastausta, sillä siihen vaikuttaa niin monta asiaa. Jotta pihaa ei tarvitse muokata moneen kertaan, eikä kukkaro köyhdy myöskään liikaa, olisi hyvä löytää optimi kasvusuhteet jo heti alkuun haluamilleen perennoille. Onko kukka valon vai varjon kasvi? Millainen kasvualusta on? Kukat viihtyvät erilaisissa kasvuympäristöissä.
Pakko myöntää, että itse olen ikuinen muokkaaja. Heti jos huomaan, ettei joku kasvi viihdy paikassaan tai alkaa olla ahdasta, olen etsimässä sille uutta paikkaa. Meillä esimerkiksi takapihalla on aamusta iltaan aurinkoa. Etupihamme penkkiin aurinko osuu taas aamuisin ja iltapäivisin. Etupihaltamme oli aiemmin kaadettu iso varjostava tuija, ja sen kanto jyrsittiin pois. Siihen kasvamaan laitettua nurmikkoa lukuun ottamatta, tila oli jäänyt täysin tyhjäksi, joten istutin siihen päärynäpuun ja tein perennapenkin sen ympärille. Penkissä kukkii mm. Sarah Bernhadt -kiinanpionit, jalokuunlilja Hosta ’Pilgrim’, Jaloakileija ’Aquilegia caerulea’ ja myskimalvat, sinisen violetit loistokurjenpolvet ’Geranium hybrid johnson’s blue’. Päärynäpuun ympäri on myös joka vuosi kasvanut Loistokärhö ’Clematis Ernest Markham’. Alla kuvat viime kesältä Pionista, Jaloakileijasta ja Kurjenpolvesta. Nyt ne ovat vielä kasvuvaiheessa ja kukkivat kesäkuun puolella.
Omista perennoista meillä parhaiten viihtyviä eli ”helppoja” auringon perennoja ovat Jaloakileija, sinisen violetit Loistokurjenpolvet, Tarhakurjenpolvi, Myskimalvat, Neidonkurjenpolvi, Syysleimu, Pionit ja Salviat. Takuuvarmoja maanpeiteperennoja ovat Suikeroalpi, Rönsyakankaali ja Pikkutalvio. Maanpeitekasvit ovat myös oiva tapa ehkäistä rikkakasveja. Syreeniaidan alla viihtyy hyvin varjon monivuotinen lempikasvi eli kuunlilja. Niitäkin on olemassa 30-40 lajia, joten valinnanvaraa lehtien väritykseen löytyy.
Nyt meillä kukkivat sipulikukat, kuten tulppaanit, narsissit, helmililjat ja laukat. Aiemmin kukassa olivat lumikellot, krookukset ja pienemmät narsissit.
Entä ne yksivuotiset kesäkukat?
Istutin noin viikko sitten kesäkukat myös ruukkuihin, ja niiden suhteen täytyy myöntää, että olen aika tylsä. Aurinkoisen pihan vuoksi meillä pärjää ainoastaan sinnikkäät kesäkukat. Tietyllä tapaa ne tuntuvat vuodesta toiseen välillä hiukan kuivalta, mutta se on ollut meidän pihaan sopivin vaihtoehto – tai varsinkin jos haluaa niiden kestävän koko kesän. Helppohoitoisia kesäkukkia ovat mm. Pikkupetuniat, Pelargonit, Krysanteemit, Ahkeraliisat ja Tähtisilmät.
Olen myös joka vuosi istuttanut siemenestä perennapenkkeihin eri kokoisia yksivuotisia auringonkukkia. Ne ovat hyvin lähteneet penkistä suoraan kasvamaan, eikä ole ollut tarvetta esikasvatukselle. Auringonkukilla saa helposti alkusyksylle penkkiin väriä.
