Tiedättekö, missä olen nykyvuosina kehittynyt? Myöntämään, jos oma virtapatteri alkaa tyhjetä. Tyttärellämme oli hiihtolomalla korvatulehdus ja perinteisesti sen jälkeen sairastin myös jonkun version tuosta taudista. Itselläni vaan tuntui, että vaikka flunssa poistui, omat voimat eivät kuitenkaan palautuneet kokonaan. Jäin jotenkin puolitehoiseksi. Onneksi nykyään osaan tunnistaa, milloin pitää ottaa iisimmin ja ennen kaikkea jakaa omia voimia. Yleensä nuo loput jäljellä olevat voimat jakautuvat tyttäreen juttuihin ja omiin töihin. Maailma jatkaa pyörimistään ja yrittäjänä ei voi vaan sulkea konetta.
Liikkumisen ikävä
Säästyin syksyllä monelta flunssalta ja pääsin paljon urheilemaan. Sanoinkin puolisolleni viime viikolla, että on tosi ikävä sitä vahvaa ja jaksavaa oloa. Onneksi voimat ovat nyt pikku hiljaa ennallaan, ja miten paljon kroppa on kaivannut liikettä. Itselläni liikkuminen vaikuttaa fyysisen jaksamisen lisäksi myös selkeästi mielialaan.
Nyt olenkin innoissani tehnyt jälleen aamukävelyt sen jälkeen, kun olen vienyt tyttömme eskariin. Näköjään kaipuu kuntosalitreeniin oli myös suuri, sillä olen jo muutamaan kertaan poikennut myös kotimme lähellä olevalle lunta täynnä olevalle ulkopuntille.
Viime viikkojen highlights
Iloa työarkeen on tuonut Kalla Activen ihan kivasti mennyt talvi ja yksi juuri alkanut pieni markkinointiviestinnän freelancer-projekti eräälle autonvuokrausyritykselle. Vaikka oma fyysinen jaksaminen onkin ollut kortilla, viime viikkojen kohokohtia ovat ehdottomasti olleet tyttäremme taitoluistelun puhtaallemeno ja hänen saamat ruusut keittiömme pöydällä. Me vanhemmat olemme vuorotellen puhtaallemenossa juonto- ja esitysmusiikin soittajina, ja tällä kertaa oli minun vuoroni juontaa. Kaukalon laidalta näkee esitykset myös aivan eri perspektiivistä. Puhtaallemeno eräänlainen kilpailuharjoitus, jossa toimitaan kuten kilpailuissa. Kukin luistelija pääsee esittämään harjoittelemansa ohjelman yleisölle. Tyttäremme mielestä nuo tapahtumat ovat huippuja ja odottaa niitä aina kovasti.
Nyt kun iloa on nyhjetty pienistä jutuista, huomaan olevani edelleen ällistynyt siitä, kuinka sujuvasti nykyään teen taitoluisteluun tyttärellemme esiintymisnutturan. Jos ihan rehellisiä ollaan, olen aina ollut super huono laittamaan hiuksia tai ehkä se ei ole vaan jollain tapaa nuorempana kiinnostanut. Tuo on myös syy, miksi en ole aikuisiällä enää leikannut pitkiä hiuksiani polkkaan – tiedän, etten jaksaisi laittaa hiuksia niiden vaatimalla tavalla.
