Halloween on löytänyt jollain tapaa paikkansa meidän perheessä. Halloweenissa on iso kontrasti kuitenkin vielä Suomen ja esimerkiksi Yhdysvaltojen välillä – ehkä hyvä niin. Eniten Halloween on ollut osa elämää nuorempana, esimerkiksi kun olin vaihdossa Monterreyssa Meksikossa. Meksikossa asuessani ensimmäistä kertaa tajusin, kuinka suuri juhla Halloween onkaan muualla päin maailmaa ja miten vähän sitä vielä silloin juhlittiin Suomessa.
Koen edelleen vieraaksi luuranko ja veri -tyyliset koristeet. Kaikki ”karmiva” menee yli hilseen. Ehkä äitiyden myötä en kestä sellaista säikähdys-efektiä. Meillä koristeina ovat hymyilevät ja nauravat kurpitsat, haamuilmapallot, ikkunatarrat ja erilaiset syys- ja Halloween -valot. Monet koristeista menee vuodesta toiseen samoina, ja kaivan ne joka lokakuu esiin. Tilasin myös muutamia vuosia sitten isomman paketin ilmapalloja. Tämä palloerä meni nyt vasta loppuun.
Ihana kaverijuhla
Halloweenista on muotoutunut meillä tietyllä tapaa kaverijuhla. Tyttäremme odottaa kuin kuuta nousevaa, että saa kaveriaikaa ja herkuttelua. Viime viikonloppuna kylässä kävivät luistelukaverit ja tällä viikolla koulun jälkeen kävi koulukavereita. Teimme yläkertaan yhteen huoneeseen Halloween-discon ja portaiden päästä sai onkia alakerrasta herkkupussukat. Ei mitään ihmeellistä siis.
Tarjolla oli simppeleitä juttuja, kuten karkkia, sipsiä, limsaa, mehua ja donitseja. Karkkien ehdoton hitti oli vampyyrin hampaat. Donitseihin ja kekseihin kivan lisän toi syötävät silmät, jotka saa helposti kiinnitettyä esimerkiksi pipareiden koristeluaineella. Pari vuotta takaperin muumionakeissa ne pysyivät ketsupilla. Itse käytin Sprinkles-merkkisiä, mutta niitä on erilaisia.
Omia Halloween-muistoja
Jälleen kerran Halloween toi mieleen omat Halloween-asut. Olen pukeutunut mm. ninjaksi, Tecate-fairyksi ja Hohto-elokuvan kaksoseksi. Myönnettäköön, että Halloween ei ole ollut ikinä mikään oma suosikki juhla.
Kun asuin Gran Kanarialla vuonna 2006, meidän tyttöjengi pukeutui ninjoiksi. Käytännössä kuljimme musta sukka-asu päällä ja teimme ”taisteluliikkeitä”. Meksikossa vaihtoaikoina vuonna 2008 olin Tecate-fairy eli ”bissekeiju”. Tecate-keijun asu oli niinkin simppeli, että ostimme pari lavaa olutta, leikkasimme pahvin auki, nostin kädet ylös ja ystävä teippasi siitä minulle mekon. Lisäksi hankin siivet ja sauvan. Vaihtokavereiden mielestä asu oli huvittava. Lisäksi ole kulkenut Hohto-kaksosena Helsingin yössä noin vuonna 2015.
